Shedir?

Oho, hupsista. Tulipas siitä reilu.

Kuviot ovat kyllä mielettömän sievät!!

Aloitin itselleni pipon Merino-Bambu -seoksesta ja laskin tilkun perusteella silmukkamäärän. Se sattui suoraan niin lähelle Shedirin silmukkamäärää, että päätinkin tehdä sen. Neuloessa huomasin että mallikertoja on vähennettävä jottei piposta tule aivan liian korkeaa, mutta en arvannut että kolmekin olisi liikaa (alunperin ohjeessa on 5 mallikertaa, tein 4, purin yhden pois ja jätin kolme, vilkutuksia Tikrulle).

Mitäs nyt sitte? Purkuun vai? Onko kellään mitään haisu(li)a että kuinka Austermannin Bambou Soft reagoi rääkkäämiseen (vyötteen tiedot: 65% Merino, 35% Bambu, hellä pesu 30'C, silitys yhdellä pisamalla ja lähes kaikki muu kielletty). Saisinko kutistettua pipoa hiukan jos vähän rääkkäisin sitä? Värikin on outo, voisikohan tuon värjätä?? Voihan mörvelön mörvelö...

Vanilla (ja muutkin bambulangoista kiinnostuneet), Bambulanka on tosi ihanaa neuloa ja ainakin minun käsissäni neulepinta näyttää yllättävänkin näitille jo ennen minkäänlaista jälkikäsittelyä! Lopputulos on myös pehmeä ja ainakin toistaiseksi kutittamaton. Pidän langasta ja voisin kyllä joskus kokeilla sitä uudemmankin kerran. Tähän pipoon meni melkein 2 kerää lankaa, tähteistä ei kovin kummoista enää synny. Ja tässä näet sen värin, heh, ruskeaa luulin tilaavani, mutta tummaa luumunviolettia sieltä tuli.

EDIT * EDIT * EDIT * EDIT * EDIT * EDIT

Ojasta allikkoon - tai allikon taakse!

Kostutin pipon - olisi ehkä pitänyt kostuttaa jo mallitilkkukin - ja pipo suorastaan levähti käsiin. Järkyttävää. Tästähän tulee tällä menolla kauppakassi! Pipo leveni ja löystyi niin paljon ettei mikään aikaisemmin ja koska lähtökohdatkin olivat aika masentavat, niin ajattelin samalla kokeilla huovutusta. Ja vaikka kuinka vatkasin pesuaineiden kera kuumassa ja kylmässä vedessä, niin mitään ei tapahtunut (ellei sitten pipo plörähtänyt rääkkäyksessä lisää...). Hmmm. Mitäs nyt sitten? Ehkä keksin vielä jotain... =DDDD

Katsokaas miten sitten kävikään!!! =DDD

Takkuja

Tuosta edellisen postauksen kuvasarjasta sen verran, että kuvat ovat väliaikaisesta läävästämme jossa asumme olosuhteiden pakosta niin kauan että saamme oman kotimme valmiiksi. Koen tämän asunnon ahdistavaksi ja ahtaaksi, edes läheskään kaikki tavaramme eivät sovi tänne vaikka tämän ei pitäisi olla kuin pari neliötä pienempi kuin edellinen. Täällä millekään tavaroille ei ole omaa paikkaa ja siksi kaikki laskutasot täyttyvätkin tavaroista ja ryöhnästä, kun johonkinhan ne on käsistään laskettava. Mutta kyllä sitten tulevassa kelpaa... siellä on niin paljon säilytystilaa, että riittäisi isommallekin perheelle... Odotan tulevaa kotiamme niin paljon, ettei sanat riitä sitä kertomaan.

***

Kylläpäs olikin niin maan vaikea saada julkaistua nuo edellisen postauksen kuvat. Ensinnäkin kuvien koostaminen koneella on ollut yhtä tuskaa omien kiireiden ja hektisen arjen vuoksi. Sen jälkeen alkoi takkuaminen Bloggerin kanssa. Pah. En saanut kuvia julkaistua kuin muutaman ja sitten tilttas kuvienlisäyssysteemi. Pitkän takkuamisen jälkeen sain ladattua kuvia yks kerrallaan - kunnes koko blogger kaatui ja yli puolet ladatuista kuvista siirtyi bittien taivaaseen. Sadattelua. Noh, ei auttanut muuta kuin keksiä jokin toinen keino. Photobucketista tai vastaavasta jokaisen kuvan siirtäminen bloggeriin on työlästä ja -öh- minä en osaa muuttaa niitten kokoa blogissa vaan ne tulevat esille juuri niin suurina kuin olen ne kuvahotelliin laittanut noloa. Päätin sitten kokeilla Slideä ja taas vetelin herneitä nenään ainakin yhden sopan verran kun en saanut annettua koodia toimimaan postauksessa. Loppujen lopuksi homma toimi kun käytin "automaattista kuvasarjan julkaisutoimintoa", mutta nyt en enää uskaltanut lisätä tekstiä edes jälkikäteen tuohon samaiseen postaukseen. Hhmmm. Eikai tätä olis tarvinnut edes kirjoittaa tai julkaista, mutta sapettaa niin paljon että tulipas nyt kuitenkin purettua mieltäni teille.

Virtuaalitirkistelykierros

Käpypipo

Ekkana muistutus neulekisasta!! Vielä ehtii, kaikki mukaan!!

Valmiita kisatöitä voi katsella täältä. Onnea matkaan kaikille!

Halusin paksusta langasta tehdyn ruskean resoripipon, Vanilla sattui vähän aikaa sitten sopivasti myymään ruskeaa Jannea, joten tartuin tilaisuuteen. Aloitinkin pipon reippaasti, mutta jo heti alussa puikot alkoivat tehdä ihan omiaan ja resorin tilalle alkoikin muodostua kivaa pintaneuletta. Päälaelle ilmaantui vielä pieni "kanta" ja näin resoripiposta tulikin ihan selvä Käpypipo. Nämä sooloilut ja kokeilut onnistuvat välillä ihan hyvin :)

Käpypipo
Malli: Oma, lankana kaksinkertainen Janne (Asa Gjestal Spinneri) n. 100 g.
Neulottu 6 mm puikoilla (käsialani on löysä)
Kommentit: Tää on hyvä! Tulee varmasti käyttöön (ellei sitten villa ala kutittamaan, pikakäytössä ei vielä kutinaa ilmennyt).

SNY - ANU

Postipoika kävi soittamassa ovikelloa perjantaina ja toi ison kotipaketin suoraan eteiseen, minäkin sain viimein yllätyksen omalta SNY:ltäni. Paketista löytyi suklaakahvia ja maitosuklaata, sekä Stitch n Bitch - Virkkaajan käsikirja - Koukussa. Kortissa ilmoitettiin että vielä yksi yllätys olisi tulossa sillä se ei ollut ehtinyt mukaan tähän lähetykseen. Kiitos Anu.

Kuvameemin kuvat ovat yhä koneella - en ole ehtinyt niitä järjestelemään ja valikoimaan onnistuneimpia otoksia, mutta eiköhän nekin vielä tämän vuoden puolella ilmaannu kaikkien tirkisteltäviksi ;-)

Puikkopipot

Puikkopipot
-Mitä ne on, sorminuket?
-Ei, katso kuvasarja niin tiedät!

Puikkopipot ovat näppärät n. 20 cm sukkapuikkojen vahdit; ne pitävät neulotut silmukat tallessa puikoilla. Ne myös pitävät vapaat puikot yhdessä jolloin ne on helpompi löytää. Oivallinen sukankutojan renki vaikka ”matkatyötä” varten!

Nämä ovat ensimmäiset protoversiot, tein ne salaiselle ystävälleni Vanillalle. Alunperin idealähteenä ovat olleet sekä omat kuminauhaviritykset, puikkopussukat että puiset torilla näkemäni ”puikkorengit”. Ideana nuo toimivat loistavasti, Vanillalta odotan palautetta käytännön tasolta, myös parannusehdotukset ovat lämpimästi tervetulleita! Olen siis tullut kaapista ja paljastanut itseni salaiselle ystävälleni, oma ystäväni on vielä iso mysteeri ja odotan jännityksellä tulevaa ;-)

Raitapipo

Vihdoinkin valmis!! Tämä on ollut pitkäaikaisin työ mitä olen viimeaikoina neulonut. Itse neulonta oli hidasta ja lisäksi minulla on ollut PALJON vähemmän aikaa neulomiseen kuin aikaisemmin. Tuon jälkimmäisen suhteen ei ole edes helpotusta luvassa, joten viisain lienee vain paneutua ihan pikkaisiin ja nopeisiin töihin jos meinaa joskus saada jotain valmistakin.

Piposta tuli ihan kiva. En ole järin riemuissani, mutta en tuota nyt missään nimessä mörvelöihinkään luokittele. Oli kiva kokeilla uutta tekniikkaa. Kyseessä on siis muunnos tvåendstickningistä, yhden lankakerän sijaan tuo on neulottu kahdella eri langalla ja molemmat langat juoksivat kerän sisältä. Kerän pinnalta ja sisältä neulottaessa langa saattaa tietysti kiertyä jotenkin paremmin ja jälki olisi voinut olla vaikka tiiviimpikin jos olisi vaikka ollut tarjolla suositeltua z-kierteistä lankaa. Yhtä kaikki - jälki on paljon normaalia neulosta tiiviimpää ja pitää varmaan tuulenkin hiukan normineulosta paremmin.

Pipon "helma" kiertyi rullalle eikä siihen auttanut mitkään rapuvirkkaukset tai muutkaan ohuet virkkaukset... nämä reunakoristeet käpertyivät rullaantuvan reunan mukana sinne rullan keskelle piiloon. Leveämmällä reunuksella rullaantumisen saisi kyllä estettyä, samoin kääntövarakappaleella, mutta eipä tuo reuna minua nyt häiritse noinkaan. Tuunataan sitten myöhemmin jos aihetta tulee :)

Ylemmässä kuvassa näkee, että päättelysilmukat jäivät löysälle, mutta ompahan jokin tuuletusaukko. Alemmassa kuvassa mallina on poikani, sillä kuvan ottaminen omasta päästä oli taas ihan tolkuttoman hankalaa. Hänelle pipo on iso, itselleni se on juuri sen kokoinen että korvakorut näkyvät pipon alta (jos siis voisin korviksia käyttää, mutta nyt pienet suloiset sormet harjoittelisivat liikkuvan kohteen nappaamista aamusta iltaan...)

Raitapipo
Malli: Oma
Tekniikka: Muunnelma tzåendstiching -tekniikasta (äh, miksei nuo kirjaimet tahdo tulla järkestykseen)
Lanka: Novita Florica (2 väriä) (reilu puolikas kerä kumpaakin)
Puikot 2,5 mm, Silmukoita 170, kavennukset kuudessa kohdassa tasaisin välimatkoin kuvitteellisen keskilinjan molemmin puolin...

Kuvameemin kuvat odottavat yhä käsittelyä ja muokkausta, muutama kuva on vielä räpsimättäkin... mutta eiköhän ne jossain vaiheessa tänne ilmaannu.

Minä kans!!

Hauska kuvameemi on kierrellyt blogistaniassa. Ensin tuumasin että kiva, mutta ei kiitos. Yhä uudelleen ja uudelleen tuumasin jotta ei kiitos. Mutta nyt kuitenkin päätin minäkin pläjäyttää tämän kuvameemin jotta muutkin pääsevät tirkistelemään meidän VÄLIAIKAISkotiamme, tätä murjua jossa olemme kituneet jo kohta kaksi vuotta ylisuurella tavaramäärällä. Myöhemmin laitan ilolla vastaavan tulevasta kodistamme, joka alkaa kohta saada pintamateriaaleja koristeekseen! Mutta nyt hyvät ihmiset, esittäkäähän ehdotuksia, kiitos =)

Mieti 3 kuvaa jotka tahtoisit nähdä. Asioita kodissani tai mitä vain mistä pystyn ottamaan kuvan melko vaivatta. Ja kunhan olen katsonut kaikki ehdotukset, teen entryn johon laitan kaikki kuvat jotka onnistuin ottamaan....

IK winter 2006

Grrrnnamiauuuu...

Postipate oli tuonut viimeisimmän IK:n mun postilootaan. Ainakin A cardigan for Arwen, Venezia pullover, Enid cardigan, jossain määrin myös Nantucket jacket ja refined Raglan sekä Provincial waistcoat, Cabernet Ribs, Wine and Roses Mitts ja Tweed Beret aiheuttivat jonkinasteista positiivistä kutinaa.

Rakas Joulupukki. Olen ollut hyvin, hyvin, hyvin kiltti. Olen myös hyvin, hyvin, hyvin vaatimaton enkä tänäkään vuonna toivo lahjaksi muuta kuin hitusen enemmän aikaa...

Aikavaras

Ai kaameeta! Joku on varastanut kaiken aikani. En enää ehdi tehdä mitään, en yhtään mitään. Tämä on ihan järkyttävää. Edellisten mallitilkkujen jälkeen aloitin itselleni pipon tvåendsstickning -tekniikalla mutta käyttäen kahta eri kerää (eri värisetkin vielä). Olen neulonut pipoa jo monta viikkoa eikä se tunnu valmistuvan koskaan; tekniikka on älyn hidas ja neulomiseen käytettävä aikani on kadonnut jonnekin raksan ja lasten + muun elämän jalkoihin...


Honkikonkilaiset bambut tekivät sitten tenän. Pikaliima toi avun, mutta silti hiukan harmittaa. Puikot ovat periaatteessa ihan hyvät, tai ainkin hintansa arvoiset (varsinkin sukkapuikot, pyöröistä en ole niin varma). Suurimpina miinuksina on puikkojen karheus alussa; jokaiset puikot tulisi sisäänajaa yhdellä villapaidalla ennen kuin niillä pystyy neulomaan jouhevasti. Ja varsinkin tuo pyöröjen liitoskohta sekä letkun luistamattomuus on ollut tosi monella ongelmallinen... Sukkapuikot ovat ihan loistavia kapistuksia sen sisäänajon jälkeen. Mukanatulleella hiimapaperilla ei voi "kiillottaa" tai "sisäänajaa" puikkoja, sillä voi ainoastaan teroittaa tarvittaessa (esim. katkenneen pään). Kynsien hoitotsetin taikaviila voisi toimia kiillottamisessa, mutta se on varmasti ihan järkyn työlästä joten tyydyn ajamaan puikkoni sisään ihan vain käyttämällä niitä joihinkin pienempiin projekteihin.


Pipo tosiaan edistyy hitaasti. Siinä on 170 silmukkaa ja 2,5 mm puikot, vaihdan neulottavan langan etusormelle joka ikisen silmukan jälkeen ja yhden kerroksen aikana lankoihin tulee jo siis 170 kierrettä. Sen langanvaihtojen aiheuttaman hitauden lisäksi keriä tai neulottua työtä saa pyöritellä auki ihan tuon tuostaankin. Kokeilin silloin mallitilkkua tehdessä myös lankoja vähemmän sotkevaa tekniikkaa niin että langat ovat yhtä aikaa sormella, mutta silloin toinen väriraita puristui kapeammaksi kuin toinen ja lopputuloksesta tuli myös aavistuksen enemmän tuulta läpäisevää.

Tällä hetkellä pipoa on valmistunut noin 11 senttiä, josta 5 kuluu rullaantuvaan reunaan. Tuntuu kamalalta ajatukselta neuloa sen rullaantuvan reunan vuoksi 5 ylimääräistä senttiä koska tuo on tosiaankin hidasta... olisiko kellään vinkkejä että millä saisin reunan suoraksi? Erillinen resorireunus tai erillinen kääntövara nurjalle puolelle varmaan auttaisivat, mutta onko sellainen oikein järkevää tai soveliasta? Pitäisikö vain uhrautua ja tehdä se viisi senttiä lisää silläkin uhalla ettei pipo valmistu tälle talvelle? Tai että kyllästyn siihen ihan totaalisesti ja se ei valmistu koskaan?

Eteisen tilaongelmiin tein pikku naulakon (pituus hiukan yli 120 cm) lasten vaatteille. Tämä käy samaan sarjaan kuin aikaisempi kenkäteline ja se onkin saman tuulikaapin toisella seinällä. Alla kuva koukuista jotka löytyivät HongKongista (eri kuin puikkoHongKong). Puun pinnan käsittelin samalla tavoin kuin aikaisemman pikkupöydänkin, jälki on mielestäni kivaa. Puuta on siis hangattu pitkin hiekkaista betonilattiaa ja hakattu mm. vasaralla. Pintaan on levitetty kerros tummaa petsilakkaa joka imeytyy paremmin syntyneisiin skraaduihin ja naarmuihin.

Testiputki

Testailin hiukan lisää noita eri neulontatapoja, älkää välittäkö muuten mitäänsanomattomista tekeleistä! Ja jos tällaisten neulontatekniikoiden sielunelämän tutkiminen ja analysointi ei kiinnosta, niin ei ehkä kannata edes lukea pidemmälle ;-) Laiskuudestani johtuen tekstissä olevat "TES" -lyhenteet tarkoittavat TvåEndStickning -tekniikkaa.

Tuossa ekassa kuvassa on ensin (alimpana) tvåendstickning -tekniikalla neulottua putkea (olettaen että hoksin tekniikan oikein). Reilusta puolesta välistä pystyrainaneulosta on perus kirjoneuletta kahdella värillä niin, että toinen väri on nostettu aina alta ja toinen päältä jottei langat sotkeennu. Sen jälkeen näkyy sinisenä pintana yhdellä kuviorairalla varustettuna kahta päällekäistä neulepintaa (tuplaneuletta; toisella puolella värit ovat vastakkaiset). Ihan viimeisenä, noin sentti puikoista on myös tuota tuplaneuletta, mutta tein tuon päälypinnan (tummemmansinisen) kierretyillä silmukoilla. Kaikki ovat ihan erilaisia ja näistä ajattelin oman pipotekniikkani poimia.

Tässä toisessa kuvassa on äskeisen testiputken nurja puoli. Siitä näkee hyvin tuon "TES" ja tavisneuleen vaihdoskohdan ja tuplaneuleen päinvastaiset värit. Tuplaneuleen jatkotesteissä jaksoin tehdä vain yhden kerroksen kierrettyjä nurjia silmukoita, se näkyy kuvassa kun katsoo tarkasti.

Tvåendstickning -tekniikan lopputulos on kaikkein tiivein. Se on kaikkein hitain ja siinä langat sotkeentuvat hurjasti kun neulottavia lankoja vaihdetaan koko ajan samansuuntaisesti jolloin langat menevät keskenään puneelle. Säännöllisen langankierron myötä lanka menee taustapuolella vinoon ja se samalla peittää itse pintaneuleeseen muodostuvat reiät (silmukoiden keskellä ja välissä). Itse neulos joustaa jonkin verran, mutta ei läheskään normaalineuleen vertaa. Pipossa en siis viitsisi tehdä kovin montaa senttiä omaa kuuppaani pienempää pipoa, jottei ala päätä kiristämään...

Tuossa jatkopätkässä, siis siinä tavisneuleessa, nostin toisen langan aina yläpuolelta ja toisen alapuolelta. Se oli huiman paljon nopeampaa eivätkä langatkaan sotkeentuneet laisinkaan. Tällöin lanka menee taustalla samansuuntaisesti kuin silmukoissakin, jolloin lopputuloksena on hiukan reikäisempi pinta. Ero "TES" -tekniikkaan ei ole suuri, mutta kuitenkin sen verran huomattava ettei ero ainakana minun käsialallani ole täysin kuviteltu. Eron huomasi venyttäessä pintaa ja katsottaessa valoisaa kohdetta vasten. Myös neuloksen raidat ovat eri paksuiset, sillä kun toinen lanka nostetaan aina päältä ja toinen aina alta, painaa toinen neulottavista langoista toisen värin enemmän koholle (toisen kustannuksilla). Tuota ei ylemmästä kuvasta huomaa niin selvästi, mutta täällä monitorin toisella puolella huomaa. Tuolloin siis pitää muistaa jatkaa saman värin nostoa samalta puolelta alusta loppuun asti jottei "vallitseva väri" muutu kesken kaiken.

Tavistekniikan nopeus verrattuna ensimmäiseen antaa hiukan plussaa, mutta jos viitsisin lähteä näkemään piponi eteen yhtään vaivaa, niin jäljen tasaisuus ja vähänkin tiiviimpi pinta sekä tietenkin myös itse TES-tekniikan kiehtovuus peittoavat tuon sinnepäin-tavis -kokeilun mennen tullen palatessa.

Viimeisenä oleva tuplaneule on periaatteessa sama kuin kaksi neuletta päällekäin. Se on huomattavasti reikäisempi, kuten myös paksumpi ja ilmavampi. Eristekerroksena se on varmasti kaikista lämpimin mutta kahteen em. verrattuna se todennäköisesti päästää eniten tuulta läpi. Suurena plussana tässä tekniikassa olisi neulontahelppous ja nopeus, sekä lopullisen tuotteen monikäyttöisyys. Kahdella värillä neulottuna voi kuviot (esim. jotku ihanan raikkaat talviset lumihiutaleornamentit) tehdä molemmille puolille niin että pipoa käännettäessä värit ovat päinvastaiset. Voisi siis neuloa yhden pipon kahden eri ulkoilupuvun sävyissä. Tämä kiinnostaa kyllä kokeilla, mutta tuo TES-tekniikka vienee voiton tällä kertaa.

Tvåendstickning -tekniikkaa oikeaoppisesti saman kerän molemmista päistä en ole vielä edes testannut... olisikohan se kuitenkin se seuraava oikeaoppinen vaihe ;-)

"Testiputki" löysi käyttötarkoituksensa pojan rannekkeena =)

Postikortti

Kiitokset ihanasta kortista SNY! Se piristi päivääni! Ei haittaa vaikka lokakuu unohtui välistä; odotan innolla tätä alkanutta viimeistä salaisuuksien kuukautta!

Twined knitting - mallitilkku

Kokeilin två end stikning (huih, miten se kirjoitettiinkaan), two end knitting, twined knitting eli neulomista kahdella langalla. Ohjeen mukaan tulisi käyttää z-kierteistä lankaa ja neuloa kerän molemmilla päillä, mutta epäilen vahvasti ettei minulla ole muita z-kierteisiä lankoja kuin jämät nypläyslangoista... kokeilin siis omaksi ilokseni vain ensimmäisillä käteensattuvilla jämälangoilla, jotka sattuivat olemaan Novitan Floricaa. Käytin yhden kerän kahden pään sijasta suoraan kahta lankaa jotta värieroon turvautuen oppisin varmasti lankojen vaihtelun ym.

Ajatuksenani on tehdä pipo tuolla tekniikalla, sen etuina on tiiviimpi ja lämpimämpi, erityisesti tuulenpitävämpi rakenne kuin tavallisella neuleella. Mutta nyt olisi sitten pää täynnä kysymyksiä:

Miten tärkeää on se, että lanka on z-kierteistä? Miten s-kierteinen lanka tuossa käyttäytyy (nuo Novitan langat ainakin tuntuivat menevän enemmän puneelle) ja mitä haittaa sen käytöstä voi olla?

Jos tekisin koko pipon tuolla tavalla raitaisena, niin kuinka kavennukset kannattaisi tehdä? Onko haittaa jos kavennuksien myötä tekeekin kaksi tai kolme silmukkaa peräkkäin samalla langalla, sillä en haluaisi sekoittaa raitakuviota kavennuksien kohdalla. Vai voisiko kaventaa aina kaksi silmukkaa rinnakkain, jolloin raitakuvio ei kai sotkeentuisi?

Olen kiitollinen kaikista kokemuksista ko. tekniikasta.

neulos nurjalta

Neulonta oli muuten ihan helppoa, mutta se on hidasta. Jokainen silmukka tulee todellakin tehtyä erikseen, sillä neulottavia lankoja kierretään jatkuvasti samaan suuntaan ja vaihdoin jokaisen silmukan jälkeen toisen langan langanohjainsormelleni. Samalla langat tietenkin kiertyvät puneelle jolloin keriä saa vähän väliä pyöritellä vastakkaiseen suuntaan.

Ajattelin vielä kokeilla pientä muunnosta, jolloin en pyörittäisi lankoja jatkuvasti ympäri - jos tulos on lähes yhtä tiivis niin tyydyn siihen. Jos tulos ei ole hyvä, niin kokeilen Ikean pyörivää tarjotinta lankatelineenä ja pyörittelen sillä lankoja aina välillä eri suuntaan. *lähtee jatkamaan kokeilua*

Sukkakuun päätös

Sukkakuuni venyi hiukan pidemmäksi aivan kuin viimeisten sukkien varretkin. Sain eilen valmiiksi nro 44-45 sukat, jotka tein Maaritin lähettämästä palkintoseiskaveikasta. Sukat on neulottu pyöröpuikolla Ullan ohjeilla kärjestä aloitettuna ja tiimalasikantapäällä. Puikot ovat kokoa 3,5 mm ja silmukoita on yhteensä 48.

Olisin tehnyt molemmat sukat yhdellä kertaa, mutta silloin raidat olisivat tulleet toiseen sukkan päinvastoin tai olisin joutunut jakamaan kerän kahdeksi ennen aloittamista. En sitten viitsinyt nähdä vaivaa kumpaankaan, mutta koska en halunnut että raitalankaa jää tähteeksi, niin ekan sukan lopussa otin kuitenkin saman verran lankaa toiselle kerälle (laskin raitojen määrän perusteella) ja tein molemmista sukista juuri niin pitkät kuin lanka antoi myöden.

Nyt on sitten taas yhdet bambupuikot "kiillotettu" jatkokäyttöä varten. Nuo honkikonkilaiset bambut ovat uutena niin karheita, että minulla se vaikuttaa ihan selvästi sekä käsialaan että neulontamukavuuten. Ensimmäinen sukka tuli nytkin löysemmäksi kuin jälkimmäinen. Jotain isompaa ja "hienompaa" projektia varten puikot tulis varmaan sisäänajaa jollain pikkuprojektilla, vai olisiko kellään vinkkiä millä puikot saisi sileiksi ja liukkaiksi ilman neulomista?

Tässä vielä sukkakuun sukkasaalis:

Sukkakuun saalis; pojalle, äidille ja isälle

Tein sen taas!!!

Shedir
Drops Alpaca
54/83 krs lanka loppui kesken. Nolottaa.

Edellisen kerran samainen lanka loppui kesken kyynäkärmeksiä tehdessä. Ixu pelasti tilanteen. Kyynäkärmesten jälkeen lankaa jäi niin paljon että arvioin sen riittävän yhteen pikku pipoon... arvioin väärin. *hakkaa päätään seinään*

Pöyt(i)ä

Edit. Lisäsin tekstiin hiukan materiaalitietoja.

Minulla menee kohta usko koko Bloggeriin. Se venkoilee ihan jatkuvasti, milloin se tekee omia tempauksiaan ja vääristelee mm. listoja ja hävittää tekstiä jo olemassaolevista kirjoituksista, milloin tilttaa kuvien julkaisuvaiheessa ja taas julkaisee tilttauksen jälkeen milloin sattuu... ja tuon tuostaankin on ongelmia kuvien lisäyksen kanssa; nytkään en ole useampaan päivään saanut taas lisättyä ainoatakaan kuvaa kuvanlisäystoiminnon kautta. Täytyy siis taas turvautua Phtobuckettiin...

Tämä väliaikaisasunto ahdistaa aika paljon. Siksi olenkin viimeaikoina ollut jonkun verran mukeloiden kanssa raksalla joten neulominen on jäänyt tosi vähiin.

Raksalla nikkaroin pojan kanssa jotain pientä, ensinnä tein työtason meidän keittiöön apk:n kohdalta otetun kaapin päälle. Materiaalina on höylätty mänty, joka on käsitelty ruokaöljyllä. Taidonnäytteenä se ei ole häävi, mutta toimii varsin hyvin väliaikaisratkaisuna tässä läävässä. Itseasiassa se kyllä taitaa olla lähes parasta mitä tässä läävässä onkaan, joten ehkä sitä voisi kuvailla hiukan hääviä paremmaksi (ja uskokaa tai älkää, mutta tuo pöytätaso jotakuinkin kaksinkertaistaa keittiön laskutilan!!):



Tuon pöytätason jälkeen tuhlasin loput höylätyt mäntylaudat (mitä olin tuonut aikaisempaa kenkähyllyä varten) pieneen lasten pöytään:



Siitä tuli ihan kiva, vaikka harjoitteluversio onkin. Olen ajatellut tehdä toisen samantyylisen sitten joskus olkkarin pöydäksi hiukan huolellisemmin ja kasata sen puutapeilla ja liimalla ilman ruuveja.

Tein pöydästä valmiiksi kuluneen ja kärsineen näköisen, jottei sitten tarvi varoa sen kolhimista (mänty on niin pehmeä puu, että se ottaa helposti siipeensä melkein mistä vaan). Hinkkasin lautoja hiekkaista betonilattiaa vasten, jotta sain pintaan "madonreikiä" ja kolhin sekä pintaa että reunoja vasaralla... Pintaan levitin tumman petsilakan joka imeytyi selvästi enemmän rikkonaisiin kohtiin. Hauskaa oli ja jäljestäkin tuli ihan kiva! Pöytä on juuri niin mieluisa kuin se vain noiden näkösällä olevien ruuvinkantojen vuoksi voi olla. Poikakin on tykännyt pöydästä kovasti.


Petsilakka imeytyi enemmän kolhuihin ja "madonreikiniin"


kolhitut reunat

Täällä ollaan taas!

Meidän nettiyhteys on jumittanut ihan kybällä!! Siksi blogin päivitys on jäänyt ihan minimiin. Onneksi nyt yhteys taas toimii ja voin palata takaisin normaali järjestykseen. Käsityörintamalla, erityisesti neulonnan saralla, on ollut aika hiljaista sillä minulla ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa. Lapset, raksa ja muu elämä on ollut nyt hiukan aikaisempaa vilkkaampaa, joten yhtää neulomusta ei ole valmistunut pitkään aikaan. ...uuden työn olen kyllä aloittanut, sillä ilmojen kylmetessä minun oma pääni alkoi huuteleman Shedirin perään ;-). Neulonnan sijasta olen hiukan nikkaroinut, niistä laitan lisätietoa ja kuvia myöhemmin...

Neuleideat 2006 kisan aikataulua on venytetty! Kisa jatkuu nyt koko tämän vuoden loppuun asti, joten odotan vielä montaa uutta osallistujaa kisaan! Edellisessä viestissä on esitelty osa kisan palkinnoista, toinen osa on jo työn alla, mutta ne jääköön vielä salaisuuksiksi. Nyt siis vikkelästi aivosolut toimintaan ja ideoimaan! Voit lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla; voit tehdä oman työsi vaikka lahjaksi pukinkonttiin ja osallistua samalla työllä tähän kisaan! Neuleideoiden lisäksi arvontaan voi osallistua myös muilla kädentaitojen näytteillä (kirjaankin jo ilmoitetut työt listaan heti tämän viestin jälkeen) ja alkuperäisten sääntöjen mukaan palkintoja jaetaan yleisöäänestyksen perusteella, arpomalla ja minun valitsemalleni jollakin tapaa edukseen olevalle työlle ;-)

Neuleideat 2006 kyselyä

Neuleideat 2006 kisa info

Neuleideat 2006 satoa

Kisa alkaa olla loppusuoralla! Ihania töitä olette itse kukin kisaan ilmoittaneet. Olin hiukan toivonut vielä runsaampaa osanottoa, siksipä ajattelinkin vielä muistuttaa että kisa-aikaa ei ole jäljellä enää kahta viikkoakaan!! Pukinkonttiin voi jo nyt tehdä ja ideoida vaikka mitä kivoja lahjuksia ja siinä sivussa, ikäänkuin itsestään, voi osallistua vielä tähän kilpailuunkin! Mutta kello käy ja päivät pyörivät vauhdilla!

Ajattelin kysellä tässä hiukan teidän aktiivisuudestanne ja mielipiteistänne. Olen kuullut ainakin muutaman aikovan osallistua kisaan, oletteko vielä samoissa aikeissa? Tai onko jolla kulla kisatyö valmiina (tai lähes valmiina) odottamassa julkaisua ja kisaan osallistumista ihan viime metreillä? Haluaisiko joku lisää kisa-aikaa (olen valmis jatkamaan kisaa kuukaudella tai vaikka vuoden loppuun, olisiko toiveita?)?

Mielenkiinnon herättämiseksi päätin paljastaa osan palkinnoista. Yleisöäänestyksen voittaja saa valita kuvan kolmesta tuotteesta mieluisimman; 2 x Topp Mohair (valkoinen), 200 g liukuvärjättyä merinovillaa (luonnonsävyt) tai korumainen langankatkaisuterä, jonka voi ripustaa vaikka kaulaan. Arvan valitsema henkilö saa valita kahdesta jäljellejääneestä vaihtoehdosta ja minun erikoisvalintani saa viimeisen jäljellejääneen tuotteen. Jokaisen näkyvän tuotteen arvo on noin 11-12 €. Tässä kuitenkin vain osa palkinnoista, jokaiseen palkintoon tulee lisäksi yllätys jota en vielä paljasta.

Nyt ei ole enää syytä epäröidä tai viivytellä, vaan kipin kapin puikkoja heiluttamaan! ...Tai koukkua, sillä lisäkategoriana on myös virkatut JA MUUTKIN kädentaidonnäytteet, joilla saa yhden arpalipun arpajaisiin (mutta ei siis osallistu kahteen muuhun palkintokisaan). Olkaa siis hyvät ja kommentoikaa tähän viestiin jotta tiedän päättää jatkosta =)

Tämän postauksen yläosassa on linkit sekä alkuperäiseen kisailmoitukseen että tähänastisiin kisatöihin! Käykääpäs tutustumassa! Ja osa palkinnoista on tässä alla:

PS. Kuinkas tapaaminen Järvenpäässä tänään? Itsellä molemmat lapset sairastaa, joten osallistuminen jäi taas väliin :(

Edit: Neuleideat -kisa jatkuu vuoden 2006 loppuun asti!!

Siljalle Takki

Aika hassua. Ostin jo viime marraskuussa (siis melkein vuosi sitten) kangasta Siljan takkia varten. Tässä silloinen kirjoitus aiheesta. Suunnitelmissa oli tehdä tosi makea A-linjainen juhlatakki sitten kun Silja kävelee, eli aikaisintaan tulevaksi kevääksi tai viimeistään seuraavana syksynä (2007).

Kappas vaan mitä uusimmassa Ottobresssä olikaan. Minun takkini. Tai siis Siljan takki, mutta minun kankaasta. A-linjaisena niin kuin pitikin, tosin kuvan takki on pidempi kuin itse haluan ja omaani laitan vielä hupun jos vain kangas riittää. Hassua kyllä, mutta hiukan harmittaa, sillä tuo kangas on minusta aivan ihana ja olen ihan täpinöissäni odottanut että pääsen toteuttamaan ideani. Ja nyt se idea onkin sitten jonkun muun ideana kaiken kansan ulottuvilla tuolla lehdessä ja miljoona ihmistä ehtii tehdä sen ennen mua ja kun minä vihdoin teen, niin kukaan ei enää usko tai hoksaa ajatella että se olisi itse ideoimani vaan olen vaan tehnyt sen lehden ohjeen mukaan. Toisaalta ei harmita laisinkaan, sillä näyttäisi ihan sille, että minähän voisin mennä ideointikykyni kanssa vaikka Ottobrelle töihin =).

Mitä opimme tästä? Ole nopea. Tee kaikki ennen kuin muut ehtivät.

Mitä totuuksia piilee vielä kirjoittamattomana tuolla taustalla? No se tietty, että jos vain tuo kangas inspiroi jotakuta ja itsellä tai jollain läheisellä sattuu olemaan tyttölaps, niin eiköhän puolimiljoonaa muutakin ompelutaitoista ole jo ideoinut siitä tytölle nättiä juhlatakkia =D =D. En varmastikaan ole niin kovin ainutlaatuinen ajatuksineni.

Eunnyn palmikoita

Malli: Oma, tiimalasikantapää Ullasta, mallikuvio Eunnyn baijerilaisista sukista
Lanka/puikot: Opal uni 53 g, 2,5 mm pyöröt, neulottu molemmat kerralla
Kommentit: Puikot olisivat voineet olla pienemmätkin. Sukat olivat hitaat neuloa erityisesti tuon mallikuvion vuoksi. Tuntui että sukkien neulominen kesti ikuisuuden... ja kas, sitten molemmat olivatkin kerralla valmiit eikä tarvinnut enää nyhrätä toista samanlaista. Silmukoiden luominen summittaisesti aiheutti sen, että toisessa suokassa on puoli kerrosta enemmän kuin toisessa, täytynee opetella silmukoiden luonti tarkemmin ohjeen kanssa. Tiimalasikantapää oli helppo ja mukava, pari kerrosta silti kesti ennen kuin opin silmukoiden kiristämisen oikein.

Kaksi sukkaa vaan,

...istui langallaan. Silivatiseilaa, silivatiseilaa....


Sukkani ovat nyt edenneet kantapään ohi. Olen opetellut uutena juttuna pyöröpuikoilla sukan neulomisen (pikatestauksen verran) ja nämä sukat olen nyt neulonut jopa " kaksi yhdellä iskulla". Sen verran täytyy kyllä seuraavalla kerralla lukea nuo silmukoidenluomisohjeet tarkemmin, että sukat pystyy neulomaan identtisiksi. Sooloilin itse nuo silmukat ja siitä seurasi se, että toisen sukan kantapää on normaalisti takana ja toinen tulikin eteen. Käytännössä siitä ei varmastikaan ole harmia tai haittaa, mutta voihan tuonkin säätää "kohdalleen".

Samalla opettelin tiimalasikantapään. Se on fiksu ja helppo kantapää ja Ullan ohjekin oli varsin hyvä. Mokasin vain itse jotain tuon toisen sukan alussa enkä tehnyt silmukan kiristyksiä oikein, joten siellä on muutama löysempi silmukka. Sen en nyt silti anna häiritä itseäni, sillä nämä sukat eivät ole miltään osin niin onnistuneet että ottaisin siitä pulttia. Itseasiassa mielenkiinto näihin sukkiin on hiukan kadonnut kun en tällä langalla saanutkaan tehtyä niitä alkuperäisiä baijerilaisia kuvioita. Ihan nätit niistä noinkin silti tulee, tuo Eunnyn palmikkokuvio on sievä varsinkin kun sitä hiukan venyttää (ei siis erotu täysin edukseen tuossa kuvassa). Seuraavaksi voisin opetella tiimalasikantapään vahvistettuna, kai sekin on mahdollista?

Tuossa varsiosassa on sen verren reilusti noita silmukoita, että teen jalkaterään vielä "kiilakavennukset" (tai jotain sinnepäin), jottei sukat muistuta Aku Ankan räpylöitä.

Onko kellään muuten tietoa, että voiko olemassaolevan bloggerin blogin päivittää beta-versioksi vai pitääkö tehdä kokonaan uusi blogi? Tällä nykyisellä on paljon tunnearvoa kirjoituksineen ja kommenteineen päivineen joten tästä en raskisi luopua, mutta uudessa olisi sen verran paljon plussapuolia että haluaisin sitä kokeilla. Anyone? Tietääkö kukaan?

Olen lisännyt pari uutta kirjaa neulekirjastooni.