Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yleistä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yleistä. Näytä kaikki tekstit

28.9.11

Kanan lento?

Blogin ikä lähenee kuutta vuotta ja voittoisan alun jälkeen alamäki on melkoinen, ainakin blogiviestien määrän suhteen.


Käsityöt ja muutkin kädentaidot ovat kuitenkin niin sisäänrakennettu juttu, että ne eivät tuon käyrän mukaan käyttäydy, ainakaan täysin. Aina olen jotain tehnyt ja aina tulen tekemäänkin, niin se vain on.

Mutta fakta on se, että oman hyväksyntäni puitteissa tällekin blogille tartteisi tehdä jotain, sillä en haluaisi jättää tätä täysin tuuliajollekaan. Jotain piristystä täytyisi keksiä ja tämän pitäisi ainakin auttaa: Ensimmäisestä blogipostauksesta tulee 9. lokakuuta kuluneeksi kuusi vuotta. Tällätääs sen kunniaksi pieni virvoittava nimenhuuto pystyyn - olisi nimittäin kiva tietää että ketä tänne vielä eksyy! Onnettaren avustuksella poimin joukosta yhden, jolle lähetän jotain pientä piristystä syksyyn - jätä siis sellainen puumerkki, että saan Sinut tarvittaessa kiinni! Ja nimenhuuto päättyy  9.10.2011 klo 14:30, eli juuri silloin kun ensimmäisen blogiviestini tänne laukaisin.

11.4.11

Mitä lankaa?

Hmm... vieläköhän osaisin? Ystäväni tilaili teatterireissun päätteeksi pitsihuivia, samalla kun hipelsi olkapäilläni keikkuvaa Rowanin Kidsilk Hazesta tehtyä luomustani. Vähän lupailin hommaan ryhtyä ja aloitinkin passelin langan metsästämisen. 25 grammassa saisi olla metrejä 200-250, mielellään mohairia mukana, ei tekokuituja, silkki on plussaa. Tietysti tuo samainen Rowanin lanka olisi turvallinen valinta, mutta onkos viime aikoina tullut uusia vaihtoehtoja? Jotain lankoja itselläkin olisi tuolla pitsilankavarastossa, mutta kun tiedän ulkoa ettei niistä löydy sammalen vihreää, niin en jaksaisi edes luntata että mitä merkkejä sieltä löytyy. Osaisiko joku jotain ehdottaa?

22.8.10

Pikku tauko...

... mutta nyt puikoilla taas!

5.12.08

...Ässän pistän taskuun!

Kiitos äSSästä Villapeikko. S on latinalaisten aakkosten 19. kirjain, suomen kielessä se äännetään äs ja Morseaakkosilla S on kolme pistettä, näin tietää Wikipedia.

S
S on muodoltaan kaunis. Se on omani ja tyttäreni etunimen ensimmäinen kirjain. Lapsuuteeni kuuluu kaneli-ässät ja loru; "Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun". Sydän alkaa S:llä, kuten myös siirappi ja satakieli, suomuurain ja siika, kaikki asioita joihin liittyy mukavia tunnelmia. S-kirjaimena on minulle tärkeä, luultavasti yksi tärkeimmistä kirjaimista. S:ään liittyy sanoja, joissa on valtavasti tunnetta.

Sieni
Pidän sienistä. Herkuimpia on kantarellit ja herkkutatit, sekä vaaleaorakkaat ja varmaan moni muu sieni jota en ole edes maistanut. Suppilovahvero alkaa samalla kirjaimella, mutta sen hohto on jo mennyt. Siitä jää jälkimaku, josta en pidä, ja muutenkin turrutin niillä itseni keräämällä niitä tuossa yhtenä syksynä satoja litroja.

Salmiakki ja suklaa
Elämän Suolat. Niitä voi muuten syödä peräkkäin vuorotellen vaikka kuinka paljon. Salmiakkisuklaa ei silti ole kaupallisena yhdistelmänä kovin häävi.

Sinisiipi
Yksi lapsuuteni lempiperhosista. Minä pidän perhosista. Mietin joskus lapsena, etteikö perhosten vatsat mene sekaisin kun ne joutuu sellaiseen vatkuutukseen lentäessään.

Siemen
Tiesittekö, että neulelankojen (ja ompelutarvikkeiden + kankaiden ja askartelutarvikkeiden ) lisäksi hamstraan siemeniä. En nyt ehkä hamstraa, mutta on niitä jonkinlainen pieni tulvavarasto aina odottamassa sopivaa istutuskautta. On suuri nautinto, kun saa painaa siemenen kosteaan multaan ja odottaa, odottaa ja odottaa että miten hentona tai vahvana se alkaa itää. Ja odottaa edelleen että millaiset sen ensimmäiset sirkkalehdet on, ja ensimmäiset ”oikeat” lehdet, ja saankä sen pysymään hengissä, ja onnistunko saamaan sen kukkaan... ihan oikeasti, se on jännää!
Syksy
Syksy on haikea. Se merkitsee minulle luopumista, päättymistä ja nuutumista. Olen kesäihminen. Hyvin vahvasti kesäihminen. Syksyssä on kuitenkin hyvää ne sienet. Ja ensimmäiset kirpeät ja raikkaat syys ilmat, jolloin pystyn aistimaan, että vuodenaika vaihtuu taas ja ennemmin tai myöhemmin marssitaan taas kohti kesää. Tänä syksynä olen kuitenkin löytänyt syksystä uuden ilon; lenkkitossut ja sateisen sään. Tyhjä tie joka odottaa minun rikkovan sen koskemattoman hiljaisuuden ja synkkyyden tuomalla tasaiset askeleet ja kengän alta roiskuvat vesipisarat. Kahjoa, en olis uskonut että minä päädyn juoksemaan yksin vesisateeseen, mutta näin vain kävi. Siitäkin on tullut nautinto.

S (kem. rikki)
Tästä ässästä, rikistä, löytyy suora yhteys koulutukseeni. Olen lukenut ammattikorkeassa kemian- ja ympäristötekniikkaa. Kemia ei olisi tullut mieleenikään, jos minulta olisi lukiossa kysytty jatko-opintojen suuntautumista. Tuolle alalle eksyin työelämän kautta, enkä hetkeäkään ole katunut.

Saari
Vietin lapsuuteni monet kesät kalastamassa Isolla Lamujärvellä. Järvellä oli saaria, joiden oikeita nimiä en silloin tiennyt, joten nimesin ne itse vallitsevan ötökkäkannan mukaan. Pystyisin yhä paikallistamaan Hämähäkkisaaren ja Muurahaissaaren. Käärmesaaressa on jaloissa kahiseva valkoinen hiekka.

Suku
Suku on minulle tärkeä. Ja juuret. Se on sitä, mistä minä olen tullut, ja mitä minusta edelleen tulee, se on osa minua ja minä olen osa sitä. Meissä jokaisessa on jotain yhteistä ja jotain yhteenkuuluvuutta. Juuret minulla on vahvasti siellä, missä olen syntynyt ja kasvanut. Juuret on vahvasti myös täällä, missä olen jo pitkään elänyt, liittynyt osaksi toista sukua ja perustanut perheen. Jos muuttaisin täysin muualle, olisin hetken irrallinen ilman kosketusta maahan, kunnes alkaisin hiljalleen juurtua paikalleen. Silloin minulla olisi juuria jo kolmessa paikassa.

S hihassa (äSSä hihassa)
Tilanteessa kuin tilanteessa pitää olla ässä hihassa. Pidän korttipeleistä ja joskus muinoin on tullut pelattua aika paljonkin. Kinkkisiin tilanteisiin löytyy usein ratkaisu, kun ravistaa hihastaan ässän. Jossain tilanteissa paras ässä on se, että hyväksyy tilanteen, eikä yritä tehdä mahdottomia. Siinä olen kuitenkin toisinaan aika huono.

Suru
Tämä kohta on niin voimakas, että en siitä oikeastaan pysty edes mitään kirjoittamaan. Äkillinen suru voi pysäyttää hetken, lyödä vasten kasvoja, lamaannuttaa ja vaurioittaa pysyvästi. Se jättää jälkensä. Se kulkee osana elämää ja se on osa minua. Lohtuna surussa on muistot.

Sairaus
Tämäkin kohta on hyvin voimakas. Pelkään läheisteni sairastumista. Olen itse sairastunut kilpirauhasen vajaatoimintaan Uskomatonta kyllä, mutta pahimman alamäen jälkeen sen diagnosoiminen on ollut kuin lottovoitto ja lupaus paremmasta tulevaisuudesta. Sairaus on vaikuttanut kaikkeen minussa ja kaikkeen minun ympärilläni. Tämä kuuluu surun ohella niihin asioihin, joita ei voi oikeastaan kunnolla ymmärtää ennen kuin sen kokee. Lohtuna tästä löydän sen, että olen saanut sairauteeni hoidon ja alan hiljalleen olla aika kunnossa. Olen oppinut tuntemaan itseäni paljon entistä syvemmin. Vaikka sairauden myötä olen menettänyt paljon, olen saanut myös uusia arvoja elämääni ja olen kasvanut ihmisenä. Matka on ollut rankka, mutta voisimpa sanoa, että kaikesta huolimatta se on ollut sen arvoinen.

Silkki
Pidän yhä tätä blogia pääsäänöisesti neuleblogina, vaikka viimeaikoina täällä onkin ollut hiljaista ja vankka painopiste on hiukan siirtynyt neulonnan puolelta muiden kädentaitojen painosta. Silkki materiaalina on ihana kaikilla kädentaitojen aloilla, mutta suurimman erityismaininnan se saa neulonnasta. RRrrakastan silkillä höystettyjä lankoja, silkkivillaa ja silkkimohairia, silkkialpakkaa, puhdasta silkkiä ja niin edelleen. Siinä on luksusta ja jumalaisuutta. Kun silkkilanka, hyvät pyöröpuikot, inspiraatio ja ihana malli yhdistetään, niin rajattomat ovat ne nautinnon hetket kun puikot viuhuvat. Parhaat langat saavat odottaa jopa sopimattoman kauan puikoille pääsyä, sillä kaiken on osuttava kohdalleen. Ei niitä voi hetken mielijohteesta mennä turmelemaan.

Silkkivillaa


Jos haluatte itsekin purkaa elämäänne pieniin osiin yhden kirjaimen merkeissä, niin laittakaa pyyntöä kommenttilootaan!

8.9.08

Minä täällä taas moro!

Kiitokset lukuisista kommenteista, jotka jätitte edelliseen postaukseen! Seuraava ompelukoneeni on joko Pfaff tai Bernina ja toivon että budjetti koneen vaihtoon löytyy ennemmin kuin myöhemmin!

Olin yhteydessä maahantuojaan ja sieltä sovittiin "opetustuokio" jossa kävin ompelukoneeni kanssa joskus heinäkuun loppupuolella. Tätä ennen olin pärjännyt "ihan hyvin" suoralla ja siksakilla, yhdellä paininjalalla ja jotenkuten keplotellulla napinlävellä... Pätevän ohjaajan avustamana sain paljon lisää apuja ompeluuni ja päädyinkin ostamaan joitain lisäosia koneeseen (lisäosiin meni kolmisen kymppiä tai reilutkin, muutoin opastus oli ilmainen). Erityisen tärkeänä ohjaaja piti erikoisneulan käyttöä kun ompelee joustavia ohuita kankaita ja hän lahjoitti minulle yhden erikoisneulan (hän suositteli vielä jotain erikoisempia joita hänellä itselläänkään ei ollut ja lahjoitti hän jonkin toisenkin tarvikkeen, yht. n. 6 € hyvitystä ompelukoneen huonon toiminnan ja em. konekauppiaan aiheuttamista harmista). Hänen silmiensä alla ommellessa kone teki useitakin hyppytikkejä erikoisneulasta huolimatta, mutta syylliseksi jäi sitten se, etten juuri kyseisellä hetkellä venyttänyt kangasta ja hänkin taisi sanoa minulle jo niin tutuksi tulleen fraasin "Kaikkia kankaita nyt ei vaan voi ommella". Opastus kesti kaikkinensa kai tunteroisen ja anti ompelun kannalta oli hyvä, mutta koneen käyttäytymiseen sieltä ei valitettavasti ollut mitään apua enkä tuon opastuksen jälkeenkään ole ollut rakkineeseen tyytyväinen. 

Jonkinlaisen tauon jälkeen ompelu oli kutenkin taas aika houkuttavaa, joten olen käyttänyt joitakin harvinaisia vapaahetkiä ja alkuyön tunteja suristeluun (ja kiroiluun) ompelusalongissani. Kesä on ollut aivan tolkuttoman kiireistä joten bloggaaminen on jäänyt aivan retuperälle... mutta eipä hätää, julkaisen näitä ompeluksia tässä kun saan kuvia käsitellyksi ja tekstiä kirjoitelluksi!

Hektisen kesän vuoksi jopa neulominen on jäänyt aivan minimiin (olemattomiin?). Monena iltana olen rojahtanut sohvalle ja silmät lurpallaan olen vain heittänyt kaihoisan katseen neulekoriin tekemättä elettäkään että olisin sieltä jonkun työn kaivanut syliini. Hyi minua! Tai minkäs teet kun ei vaan ehdi tai jaksa. Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Nyt olen ollut kohta pari viikkoa saikulla kun lääkäritäti roplasi nielurisat kurkustani irti. Voin sanoa, että dieettinä nielurisojen poisto on mitä tehokkain (lähtenyt jo melkein 5 kg elopainoa), mutta neulomisen määrää se ihan hirveästi ole lisännyt. Tolkuttoman kivun ja säryn, mielettömän väsymyksen, särkylääkepöhnän ja niukan dieettiruokavalion (jäätelö - mehujäätelö - kylmät vauvan hedelmäsoseet - kylmät sosekeitot) myötä alkusaikku meni ihan raatona rötköttäessä. Muutamana päivänä olen neulonut leaf lace shawl:ia ohkaisesesta Merinosilkistä, mutta se jotenkin tökkii. En vain pidä sen neulomisesta tai mallikuviosta vaikka lanka sinällään on ihana ja pitsi Addit ihan sujuvat. Olkoot nyt sellainen sisutyö, teen sen valmiiksi vaikka päällään neuloen.

Mutta nytpä alan pläjäytellä niitä ompelustöitä ettei mene ihan silkaksi pulinaksi. 

1.7.08

Itkettävä ompelukonekauppias

Pitkän haaveilun jälkeen ostin ompelukoneen kesällä 2003. Päädyin Janomeen kovan mainostuksen vuoksi, maailman myydyimmän ompelukoneen on oltava hyvä!

Testasin konetta ohuenohuilla ja paksuilla, monin kerroin taitelluilla kankailla, ja se tuntui ompelevan hyvin. Muutenkin koneen käytettävyys tuntui aivan toimivalta. Takuutakin luvattiin ruhtinaalliset viisi vuotta. Hyvin vakuuttavaa, kone kainaloon ja kotiin.

Heti ensimmäisenä aloin ommella pieniä vaatteita tuliterälle poikavauvalleni (joka muuten tänään täyttää jo viisi vuotta!), mutta kuinkas siinä kävikään... kone ei suostunut ompelemaan mitään ohutta joustavaa kangasta siististi. Hyppytikkejä oli välillä enemmän kuin oikeita tikkejä, enkä löytänyt mitään keinoa jäljen parantamiseen. Kokeilin vaikka miten montaa erilaista neulaa aina pallopäisistä hyperteräviin ja leikkaaviin lukemattomilla eri paksuuksilla. Lankoja vaihdoin puuvillaisista keinokuituisiin ja kokeilin eri paksuuksia. Ja kankaita kokeilin vaikka mitä, oli perus teepaitakangasta, puuvillaa, keinokuitua, enemmän tai vähemmän joustoa, mutta tulos kaikilla oli sama; hyppytikkejä. Ja kaiken aikaa kone ompeli aivan loistavasti mitä tahansa joustamatonta kangasta paksuudesta riippumatta sekä myös paksuja joustavia kankaita kuten collegekangas tai perusresori. Jostain syystä päädyin ajattelemaan tuon vain ompelukoneisiin kuuluvaksi ominaisuudeksi ja asia jäi joksikin aikaa siihen. Lisäsin vain saumurin ostoslistalleni (jota en ole vieläkään hankkinut) ja käytin ompelukonetta vain joustamattomien kankaiden ompeluun (verhot, housut, kauluspaidat...).

Lisäoptiona koneesta löytyi pätkivä lamppu, välillä valo paloi, välillä ei, välillä se toimi jonkinaikaa, ja välillä vain pätkivästi. Se ei minua juuri haitannut sillä käytin muuta lisävaloa ompeluun, jossain vaiheessa lamppu sammui pysyvästi.


Tässä muutama kuva yhdestä väkisin loppuun jatketusta topista,
eipä ole kovin siistiä jälkeä, ei.

Jonkin vuoden päästä sain kuitenkin sellaisen käsityksen, että kyllä ompelukoneidenkin pitäisi ommella joustavia kankaita ilman mitään ongelmia. Soitin laitteen maahantuojalle ja kyselin asiasta ja he vakuuttelivat että ilman muuta pitää, että lähetä kone vain takuuhuoltoon (vaikka matkahuollon kautta, lähetyskulutkin menee valmistajan piikkiin) niin laitetaan se kuntoon. Valitettavasti en tätä heti tällöin saanut aikaiseksi, enkä pitkään aikaan jaksanut ajatellakaan koko asiaa ja se jäi taas varmaan vuodeksi-pariksi. Luulin jo takuunkin umpeutuneen ja asian jääneen selvittämättömäksi, kunnes takuulappu tuli jostain vastaan ja aikaa olisi jäljellä vielä vajaa kuukausi. Soittelin taas maahantuojalle, mutta tällä kertaa kone pitikin viedä itse merkkihuoltoon. Tsekkasin lähimmän vaihtoehdon ja kävin kiikuttamassa koneeni sinne. Kaiken maailman muuttorumbien ym. myötä kangastilkkuja ei löytynyt mistään, joten marssin liikkeeseen vain pelkän koneen kanssa.

Myyjä aikoi säätää koneen odotellessa, joten jäin itse paikalle. Ensimmäisenä myyjä kuittaili siitä, että vasta nyt tuon konetta takuuhuoltoon, että olen oikein viisi vuotta sillä ommellut ja nyt vasta. Seuraavana se kuittaili katkenneesta neulasta (en ollut edes muistanut että koneeseen on jäänyt katkennut neula). Seuraava kuitinaihe löyty palaneesta lampusta ja selittämiseni sen pätkimisestä kuitattiin vain, että "Joo, mutta tämä on palanut". Seuraavat kuittailut tulivat siitä, ettei minulla ole mukana sitä kangasta, mitä se ompelee huonosti. Noh, takahuoneesta löytyi biitti uimapukukangasta ja pikaisen surautuksen perusteella konekauppias/huoltaja ilmoitti hyvin merkitsevällä äänellä, että "tässä koneessa ei ole mitään vikaa. Tämän säädöt ovat täysin kohdallaan. Tämä ompelukone ompelee aivan siistiä tikkiä." Ei auttanut vastaanväittämiset, sillä "Näissä koneissa ei ole mitään vikaa". Tyyppi puhalsi koneen puhtaaksi paineilmalla, öljysi hiukan sisuskaluja ja huolto alkoikin olla loppusuoralla. Sanojensa vakuudeksi hän vielä sanoi pariin-kolmeen kertaan, että "Kone toimii hyvin; jos tuot sellaisen kankaan, mitä kone ei ompele, niin saat minkä tahansa koneen tilalle ilmaiseksi". Ei auttanut mikään, kone kainaloon, laskun maksu vaihdetusta lampusta ja takaisin kotiin. Autossa tuli itku koko tylyttämisestä.

Marssin kotiin ja aloin heti testaamaan konetta. Hain tilkun jokaista ohutta joustavaa kangasta mitä minun varastoistani löytyy ja testasin kaikki läpi. Eikä tullut yhtään hyppytikkiä. Hitsit että oli niin sekalainen ja ääliö olo, mutta yhtä kaikki, nytpä voisin jälleen ommella mitä haluan ja voisin unohtaa koko ikävän koneen huollatuksen. Kaivelin ompelemattajääneet paitakankaat ja surautin itselleni t-paidan. Kone toimi lähes täydellisesti, vain yksi hyppytikki tuli niin että itse sen huomasin. Kankaanjämistä ompelin vielä paidan Siljalle, eikä siihenkään tullut kuin yksi huomatuksi tullut hyppytikki. Kyllähän näiden kanssa pärjää, vaikkakin täysin hyppytikitön kone olisi vielä parempi.

Itsekseen kuvaaminen on aika haastavaa

Kilautin aamupäivästä vielä samaiseen huoltoon ja kysyin, että millainen hyppytikkimäärä on ns. "sallitun" rajoissa ja vastaus oli selvä; 0. "Hyppytikkejä ei saisi tulla laisinkaan, muuten on koneessa jotain vikaa". Sanoin sitten, että lauantaina liikkeessäkäyttämäni Janome tekee ainakin yhden hyppytikin per paita, että olen jo kaksi paitaa ommellut. Nyt sitten myyjän ääni muuttui taas ja tällä kertaa "Jotkin kankaat ovat vain sellaisia ettei niitä voi ommella millään muulla kuin saumurilla". Tekstiä tuli taas hyvin voimakkaasti ja tuli myös selville, että koneen voisi kyllä tuoda sinne, josta se laitetaan maahantuojalle säädettäväksi mallikankaan kera ja että säätö maksaa sillä takuu kattaa vain valmistusvirheet ja viat ja ettei säätö kuulu niihin asioihin. Yritin itse sanoa väliin (hänen omalla voimakkaalla äänensävyllään jotta saisin edes jotain kuuluvuutta omille piipityksilleni), että eihän kone, joka on alusta lähtien tehnyt hyppytikkejä, voi olla kunnossa, että ilman muuta se on silloin viallinen. Ja hänhän alkoi paapattamaan, "Minä en tykkää että minut herätetään [kello oli noin puoli 10] ja aletaan ensimmäisenä huutamaan puhelimeen." Ja minä en todellakaan huutanut, sanoin vain vähän voimakkaammin asiani kun hän ei muuten tuntunut kuuntelevan minua laisinkaan. Ja osaan kyllä huutaakin ja hyvin monenlaisella tasolla. Osaan sanoa vielä tuota tämänpäiväistäkin voimakkaammin ja painokkaammin huutamatta, joten huutamisesta ei todellakaan ollut kysymys. Välillä hän taas käänsi huomaamattaan kelkkaansa ja sanoi että jokainen kone kyllä saadaan säädettyä niin että ne ompelevat mitä vaan kangasta. Tässä vaiheessa viittasin lauantaiseen keskusteluun ilmaisesta ompelukoneesta ja mies alkoi kuittailemaan että "ilman muuta jos ei konetta saada kankaalle säädetyksi niin että se ompelee hyvää tikkiä, niin saa ilmaisen uuden koneen tilalle ja vielä autonkin tuosta pihasta...".
Kaikenkaikkiaan tätä kuittailua ja minun lyttäämistäni jatkui ja hoksasipa hän vielä kertoa omakohtaisen esimerkin tilaamastaan pankkikortinlukulaitteesta joka ei ollut toiminut ja hän oli joutunut soittamaan maksulliseen puhelinnumeroonkin vian selvittämisestä ja sen myötä vielä maksamaan itse laitteen kuntoonlaittamisesta kun se ei kuulunut takuun piiriin. Minulta pääsi taas itku. Olen ihan voimaton tuollaisten asiakaspalveluihmisen parissa. Sanoin että olen loukkaantunut tästä asiakaspalvelusta ja hän vain kuittasi minun olevan herttainen. Toivotin hyvät päivänjatkot, mutta en ole valmis vielä luovuttamaan.
Herkkis olen joo, sille en voi mitään. Enkä ole kovin hyvä pitämään puolianikaan. Siksipä tahtoisinkin kuulla ihan rehtiä kommenttia teiltä, että mitä minun kannattaisi tehdä? Jos joudun vielä asioimaan merkkihuollon kanssa, niin valitsen toiseksi lähimmän putiikin, sillä tämäntyylinen asiakaspalvelu nostaa villat pystyyn.
Kysymyksiä: Mikä on hyväksyttävä hyppytikkimäärä ompelukoneessa (arvokkaaseen juhlapukuun minun oma toleranssini on nolla)? Jos koneessa on takuu, niin eikö tällainen alustalähtien ilmennyt vika luulisi kuuluvan takuuseen? Miten teidän omat ompelukoneenne toimivat?
Lisäksi nyt olisi hyvä tilaisuus mainostaa hyviä ompelukonemalleja/merkkejä ja saumureita, sillä veronpalautusrahoilla ostan ainakin saumurin, mahdollisesti vaihdan myös Janomeni johonkin toiseen malliin.
Ja lienee sanomattakin selvää, että minua kyrsii ja lujaa. Pahoitteluni siis, jos teksti on osin painokelvotonta ajatuksen virtaa... Olen kiitollinen jokaisesta vastauksesta!

31.12.07

Hyvää vuodenvaihdetta!




Siinähän se sanoma jo tulikin. Oikein muistorikas vuosi alkaa olla jo ihan lopuillaan ja uusi vuosi kokemuksineen ja elämyksineen on aivan ovella. Kutkuttavan jännittävää! Toivotan kaikille oikein paljon menestystää tulevalla vuodella erityisesti käsitöiden saralla!
Kranssiovikoriste on tehty ostoisesta risukranssista ja vuosien myötä kertyneistä kuivakukista. Kuivatuilla ruusuilla on taipumuksena kerätä pölyä, joten päätin (hiukan vastentahtoisesti) luopua niiden säilömisestä. Ruusut ovat täynnä muistoja joten niiden poisheittäminen oli aivan liian raaka tehtävä. Tässä ovikoristeessa ne ovat viimeisellä matkallaan, olkoot se matka vielä pitkä ja leppoisa!
Ruusut on kiinnitetty kuumaliimapistoolilla. Liimaa meni monta pötkylää ja tulipahan taas todettua sekin, että kuumaliima on kuumaa. Aijai. Viimeisenä ympärille on kiedottu ohutta kullanväristä metallilankaa. Jyhkeämpi rusetti oli myös ajatuksena, mutta se ei oikein enää sopinut mukaan.
Palataan taas ensivuonna!!

9.8.07

Sateenkaari pesuhuoneessa

Tervehdys blogistania. Olemme vihdoin muuttaneet omaan kotiin. Se on ihana. Suihkussa käydessä pesuhuoneessa näkyy sateenkaari jos vain aurinko paistaa ulkona. Nettiyhteys puuttuu vielä, joten olen elellyt hiukan suppeammassa yhteisössä, mutta palaan kyllä takaisin joskus syksyn myötä.

Lehmus huivin ohje on julkaistu Ullassa. Alla siitä englannin kielinen versio.

Käsitöiden teko on ollut aika minimaalista. Joitakin kuvia olisi kyllä esiteltäväksi, mutta jääkööt ne myöhemmälle.

Liisalle suunnattoman paljon kiitoksia ihanasta arpavoitosta! Se on tullut kyllä perille, olen herkutellut ja hipelöinyt, mutta kuvaa en (vielä) ole ottanut. Kiitos kovasti!

28.5.07

Arpavoitto




Voitin Sinhin blogin arpajaisissa! Perjantaisen Tallinnan reissun aikana oli tullut iso kirjekuori josta löytyi ihana lasinen enkeli (roikkuu keittiön ikkunassa), kaksi kerää Iceland -lankaa (minulle uusi tuttavuus) ja ihanaa Fazerin valkosuklaata. Kiitos valtavasti Sinhi, kesäisiä ja aurinkoisia käsityöhetkiä sinulle!



Rintsessan uudet vaatteet

Lasten kesävaatevarastoja piti hiukan päivittää heti lämpimien kelien tultua, pikku prinsessoille olisi löytynyt vaikka mitä herkkuja. Tässä jotain esimakua:




Vaatteet siis ovat kaikki ostoisia, ei allekirjoittaneen luomuksia!

14.5.07

Arteeni

Nimen vaihdos, katsotaan tuntuuko tämä paremmalta. Annan tuon entisen nimen roikkua mukana vielä jonkin aikaa, katsotaan sitten että kumpi jää.

Tänään tuli uusi Interweave Knits; summer 2007 . Ihan jees, muttei mikään malleista aiheuttanut minkäänlaisia kipinöitä. Ehkä hyvä niin, sillä tekemistä riittää muutenkin. Silti lannehameen ja kuvioidut pipot voisin toteuttaa - joskus. Kiinnostuneet voivat vilkuilla lehden mallit täältä.

13.5.07

Aurinkoista Äitienpäivää!!

Päivän kunniaksi sain vuoteeseen kahvit keksien, karkkien ja kortin kera, tarjottimen virkaa toimitti tuo ihanainen vaaleanpunainen salkku. Se on aivan mahtava ja sisältö on vähintäänkin tahdikas jokaista vaaleanpunaista työkalua myöden. Ja nuo tulevat sitten oikeasti käyttöön, eivät jää pölyttymään mihinkään kaappien kätköihin.



Kaikista korneinta salkun sisällössä oli se, että nuo taskusta pilkottavat työkäsineet (jotka ensinnäkin ovat sinivalkoiset), ovat molemmat vasempaan käteen... mitäköhän se tahtoo kertoa?
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!!

30.4.07

Paatunut lankahamsteri

Eijeijei, en ole ollut shoppailemassa! Olen ollut raksalla saumaamassa laattoja... Taitaa minussa tosiaan olla hiukan hamsterin vikaa, sillä kävin laastin sekoituksen odotusajalla hiukan vilkuilemassa raksan varastoon jemmattuja lankakätköjäni ja ajattelin tuoda jotain lankaa kotiin neulottavaksi. Tässä tämä pikkusaalis:


Vyöteettömästä tummanruskeasta itsevärjätystä Novitan Kotiväki -langasta olen ajatellut jotain kesätoppia, Suvi -langoista hauskaa päähinettä, valkoisista Regia Silkeistä polvisukkia (ei taida kolme kerää silti riittää?), On Linen pinkeistä jotain Siljalle, Finon Alpakasta itselle huivi, ruskeista Fontyistä huivi kuten myös noista ihanista JYV -lahjaksi saaduista Kid Silk hazeista. Mutta koskas minä nämä meinaan neuloa kun entisiäkin on kesken aika monta ja nykyään aikaa menee paljon raksalla...

Näitäpä en ole tainnut vielä esitellä. Muinaisen Neuleideat 2006 -kilpailun pääpalkinnoksi Tikru voitti valitsemansa langan lisäksi huovutetun kulhon. Kulho on märkähuovutettu suoraan jonkin tupperastian päälle, kyljet on raa'asti viipaloitu terävillä saksilla ja väleihin on huovutettu pienet pallot erivärisestä villasta, samoin vielä reunus päälle. Punaiset osat on ommeltu paikoilleen. Kulhon nimi voisi olla vaikka Lumimarja.

Kahden muun sarjan palkinnoksi Mennahuulle ja Vattumadolle lähti heidän valitsemiensa palkintojen lisäksi Huopalangasta ja helmistä tehdyt mobilet. Kuvaaminen oli tosi hankalaa kun sisällä en saanut valoa riittävästi ja ulkona mihinpäin tahansa kuvatessa maisema tahtoi tulla "pääosaan". Mennahuun blogissa on hiukan onnistuneempi kuva mobilesta.

Onnittelut vielä näin jälkikäteen voittajille ja kiitokset kaikille osallistujille ihanista neuleideoista!

19.4.07

Neulatyynyni



Tartuinpa minäkin Villapallon aloitukseen neulatyynyistä. Sitä en kyllä lähde edes arvailemaan, että mitä nämä neulatyynyt (ja sellaisen korvike) minusta kertovat! Etummaisena oleva sininen on omaa harjoitteluani jostain ala-asteajoilta, ompelin sen äidin tilkkukankaista ja on uskollisesti palvellut siitä lähtien. Tuohijalustalla seisova huovutettu pallo -neulatyyny on mummuni tekemä, sen olen saanut joululahjaksi. Helminallelta saamani ihanat isot vihreät neulat ovat päätyneet väliaikaissijoitukseen tuohon fleecen leikkuupalakasaan. Nuo jälkimmäiset neulat ovat usein käytössä neulonnassa huivien ja muiden neuleiden pingoituksessa. Isoja neuloja minulla pitäisi olla vielä rasiallinen jossain... kenties nypläystyynyn laatikossa varastossa.


Tämän postauksen myötä järjestelin noille vireille lasipäisille neuloille arvoisensa paikan jalustalliseen neuletyynyyn, siellä ennestään olleet pikkuneulat päätyivät muiden nuppineulojen kanssa tuohon perustyynyyn. Nyt niitä on huomattavasti mukavampi käyttää!





9.4.07

"Uuet kahavat"





Posti toi torstaina uudet kahvat, jotka olin tilannut päivää tai paria aikaisemmin. Aika mageet, eikö? Olen jo jonkin aikaa hypistellut noita pinkkejä helmillä varustettuaja kahvoja ja olen miettinyt niille sopivaa laukkua. Ei ole vielä sitä oikeaa ideaa tullut; ehdotuksia? Myös nuo kukkaron klipsit ovat aivan ihanat, myös niille täytyy ideoida jokin aivan uniikki runko.



Sain valmiiksi jo edellisten isojen tilalle hiukan sopivammat lapaset, lankana sama Schachenmayerin Merinovilla. Ne ovat jo hiukan nuhruuntuneet, sillä ne ovat olleet kuopuksen ahkerassa käytössä muutaman päivän. Tytöllä on nyt sävysävyyn myssy ja tumput (sekä sattumalta Naperon ensikengätkin...).



Lomareissun jälkeen neulominen on ollut hiukan vähäisempää, sillä olen harjoitellut kädentaitoja raksalla läästäröimällä laastia ja laattoja päin seiniä... Nyt kylpyhuoneen seinät ovat alareunan ekaa laattariviä ja saumausta vaille valmiit, olisipa ihana päästä sinne jo suihkuttelemaan ja saunomaan...

5.4.07

...Vielä on kevättä jäljellä, vielä on kylmiä päiviä...




Viileitä kevätpäiviä varten neuloin lapaset SNY 2006 -ystäväiseni lähettämästä merinovillasta (Schachenmayr nomotta Merino). Tikutin lapaset 2 mm:n pyöröillä, molemmat yhtä aikaa kärjestä aloittaen, varsi on tikutettu 3 mm:n pyöröllä. Lankaa meni vain noin 30 grammaa. Valitsin noin pienet puikot löysän käsialani vuoksi ja myös siksi, että halusin kunnon tiiviit lapaset, sitä niistä myös tuli. Tosin koko on noin kolmevuotiaalle vaikka kohteena oli yksivuotias (uudet, hiukan pienemmät, on jo aloitettu). Malli on oma sovellus kaikesta internetin ja reaalimaailman inputista.





Kiitokset Riikka ihanasta arpavoittolähetyksestä joka on tullut perille jo viime kuussa!! Ihania sukkalankoja ja tosi kiva Saksalainen neulelehti! Pääsin jo hiukan verryttelemään erittäin ruostunutta saksankielen taitoani kun selailin lehteä ja yllättävän paljon siellä tuntui olevan ymmärrettäviä kuvatekstejä kuten myös toteutettavia neuleita! Itse neuleiden ohjeissa joudun ihan varmasti turvautumaan sanakirjaan, nettiin tai Riikkaan. Paketissa oli mukana myös neljä pikkiriikkistä karkkipussia, jotka ovat kadonneet herkkusuiden hampaisiin jo hyvän aikaa sitten. Kiitos suuresti Riikka!

4.4.07

Uudet verhot ... verhokankaat!

Lomareissullani löysin vihdoin tulevan kotimme verhokankaat. Olisin tyytynyt "merkittömiinkin" kankaisiin, mutta minkäs teet kun ne oikeat löytyy, niin mikään muu ei sen jälkeen tunnu enää miltään ja kaikkea löytämäänsä vertaa vain niihin oikeisiin. Kankaisiin meni pieni omaisuus ja jouduinkin hiukan miettimään ja perustelemaan ostoksia jopa itselleni, miehen suostuttelu oli oikeasti helpompaa ("Ostetaan uus tallentava digiboxi ja ihanat verhokankaat uuteen kotiin, mä voin maksaa molemmat..." (meillä on yhteiset rahat)). Verhoista tulee kyllä tosi ihanat kunhan vain nyt saan ne ommeltua ja kunhan mieheni saa nikkaroitua niiden (ja meidän!) uuden kodin valmiiksi. Jaiks, en malttais odottaa!





Kuvassa siis verhokankaat Vallilan tämän kevään mallistosta, ostettu "Käkkäräiseltä". Suklaanruskeat verhot tulevat työhuoneeseen sekä ikkunaan että lasiruudullisten pariovien eteen. Vaaleampi harmaanruskea sekä kuviollisena että yksivärisenä tulee olohuoneeseen: kuviolliset reunoille ja yksiväriset niiden viereen ja välipuitten päälle (olohuoneessa on kolme vierekkäistä ikkunaa). Läpikuultava vaalea, jossa kiekuroita (ikäänkuin lankaa olisi purettu kerältä kankaan päälle) tulevat ruokailuerkkeriin, erkkerissä on yhteensä 5 ikkunaa. Ainakin ruokailuerkkerin verhot tulevat tampeilla kiinni ikkunan alareunaan, samoin työhuoneen oviverhoon tulee tampit.

Olisi siinä sitten ommeltavaa; yhteensä 15 verhoa, joissa 45 metriä ylä ja alapäärmeitä ja 50 (tai 77) metriä sivupäärmeitä (ainoastaan valkoisissa on niin siistit hulpioreunat, että ne ehkä voinee jättää ompelematta). Jokohan tänään laittaisin lapsen sen verran ajoissa nukkumaan, että ehtisin itse hiukan ommella, vai keräänkö vielä rohkeutta...?

Vaihdoin sivupohjaa. En ole oikein tyytyväinen tähän, mutta kai tämä on parempi kuin se entinen väritön ja ilmeetön. Onkohan missään uudelle bloggereille sellaisia sivupohjia, jotka toimis takuuvarmasti myös ääkkösillä? Itse en oikein jaksaisi alkaa muokkaamaan tätä sen enempää kuin on pakko.

29.3.07

Lomilta kotiin lomps!

Terveiset Pohojoispohojanmaalta. Olin siellä muutaman viikon sukuloimassa, siitä johtuu tämä pitkä blogihiljaisuus.

Jotain ehdin lomani aikana saamaan valmiiksikin, lisäilen niistä tietoja tässä joutessani. Laittelen päivityksiä vähän kerrallaan, sillä reissun jäljiltä kotona on aika rumbaa varsinkin kun pienimmäinen on kipeänä. Kiva olla taas kotona!

18.1.07

Keskeneräisen työn edistystä...

"Laiskurin" Baijerilaisten sukkien jälkeen olen tehnyt hiukan vähemmän hienomotoriikkaa vaativaa työtä, jonka olen aloittanut jo hyvän aikaa sitten. Kyseessä on huivi Pirtin kehräämön meleeratusta langasta, reunat on seiskaveikkaa. Kolmesta vyyhdistä viimeinen on jo puikoilla, saa nähdä ehtiikö tämä huivi vielä tälle talvelle? Huivi on ihan kivaa vaihtelua baijerilaisten minipalmikoille, sillä suurin osa huivista on vain sileää neuletta. Ilme tulee liukuvärjätystä villasta ja reunakaitaleiden palmikoista. Toivottavasti tuo seiskaveikan jämäkerä riittää koko huivin reunukseen :)

Ei muuten kellään sattuis olemaan ylimääräisenä pientä nöttöstä tuollaista oranssinkeltaista lankaa (tai jotain muuta huiviin sopivaa väriä)? Sen verran vaikka, että siitä saisi 5-7 reiluhkon kokoista tupsua tai hapsut huivin reunaan? Hyvä olisi, jos lanka olisi superwashia, vaikka seiskaveikkaa kun tuo reunuskin sitä sattuu olemaan, mutta myös muut ehdotukset tulee kyseeseen. Vaihtona joko fyffeä tai lankaa :-)

Huomaatteko, että yritän ryhdistäytyä ;-) ? Tämän kuun ajan yritän tehdä VAIN jo ennestään aloitettuja töitä, en siis aloita yhtään uutta (ellei ole ihan katastrofaalisen pakottava tarve). Ensikuu on lankahamsterikuu, joten silloin en (enkä juuri nytkään) aio täydentää lankavarastojani laisinkaan. Ja jos/kun lankahamsterit jatkuu pudotuskisana, niin aion sinnitellä mukana parhaan kykyni mukaan. Hamsterikisan aikana (varsinkin helmikuussa) aion sallia itselleni uusien töiden aloittamisen :) Katsotaan miten hyvin pysyn ruodussa!

11.1.07

Kuvatonta väliaikatietoa...

Olen vielä olemassa, vaikken blogilleni ole juuri ehtinytkään.

Neuleideat 2006 -kisa on nyt jo suljettu ja olen yrittänyt viritellä äänestyssysteemiä. Harmi, etten heti infotiedotuksessa hoksannut sanoa, että käytän töiden kuvia äänestystä varten.... onkohan tämä osallistujille itsestäänselvää, vai pitäisikö minun kysyä vielä jokaiselta erikseen lupa? Tai riittäisikö, että laadin vain sen äänestyksen osallistujien omia kuvia käyttäen ja JOS joku haluaa siitä kuvansa pois niin on hyvä ja ilmoittaa? Kommentteja bliis! Kiitoskiitoskiitos kaikille ideoineille ja ahkeroineille osallistujille, loppuhuipennus lähenee koko ajan!

En sitten esittele kuvia tällä kertaa, kamera unohtui mummulaan. Laiskurin Baijerilaiset sukat olisivat esittelyä vaille valmiina, samoin SNY -kampanjan aikana kertyneitä lankoja olisi hiukan vielä esittelemättä, mutta ei nyt onnaa kiireen ja kameran puuttumisen vuoksi. Yritän silti viritellä vielä lisävaloja kännykameraa varten, voi olla että kuvat jää ens viikkoon.

Ihanaa, että ulkona on vihdoinkin valkoista. Ei talvi ole talvi ilman lunta!

2.1.07

Meemi

Vihdoinkin! Jo joskus viimevuoden vaihteessa yritin jäljittää tällaista meemiä - turhin tuloksin. Sen pää, jopa eri haaratkin, päättyivät aina johonkin kadotukseen. Mutta nyt minä tämän nappasin. Jippiaijee, tästä tulee hyvä vuosi. Ai niin, meemin nappasin Johannalta!

Ohjeet:
1. Julkaise omassa blogissasi koko lista yhdessä näiden ohjeiden kanssa.
2. Lihavoi ne väitteet, jotka ovat voimassa kohdallasi.
3. Lisää loppuun väite, joka pätee sinuun.
4. Seuraavan vastaajan löydät tämän kirjoituksen kommenttilaatikosta (eli siis ekana ehtinyt saa luvan vastata.)

01. Punainen on lempivärini (Yksi niistä)
02. Omistan auton
03. Minulla on kissa.
04. Seuraan Emmerdalea.
05. Pystyn juomaan litran appelsiinimehua 15 minuutissa.
06. Sain töitä! (jo kauan sitten)
07. Conan O'Brian ärsyttää minua
08. Olen aamu-uninen.
09. Rakastan suklaata ja salmiakkia.
10. Havukasvit ovat kauniita.
11. En osaa rullaluistella.
12. Näen kummallisia unia.
13. Vihreä on lempivärini.
14. Leivon usein pannukakkuja.
15. Olen laulanut karaokea.
16. Käytän julkisia liikennevälineitä.
17. En voi sietää verilettuja.
18. Pidän Kotiteollisuudesta.
19. Minulla on silmälasit.
20. Olen huulirasva-addikti.
21. Minulla on koira/koiria.
22. Haluan superhyperjättisuuren perheen.
23. Rakastan lomakkeiden täyttämistä.
24. Osallistun neuleolympialaisiin 2006.
25. Olen neulonut Fifin.
26. En osaa viheltää.
27. Olen liimannut pikaliimalla suuni (=hampaat yhteen ja kieli kitalakeen) kiinni.
28. Kohtasin aviomieheni netissä.
29. Haluaisin hypätä benji-hypyn.
30. Minulla on sinivihreät silmät.
31. Olen päättämätön.
32. Nukun vähintään kahdella peitolla.
33. Olen mieluummin kotona kuin kylässä.
34. Laulan suihkussa.

35. Minulla on iPod.
36. Seuraan useita scifi-sarjoja.
37. Olen juuttunut kielestä kiinni jäätyneeseen metalliin.
38. Minulla on tatuointi.

39. Minulla on kääpiösiili.
40. Aion pitää helmikuussa karkkilakon.
41. Olen suudellut samaa sukupuolta olevaa henkilöä kuin itse olen.
42. Olen tumpelo tekniikassa.
43. Nyplään pitsiä.
44. Settlers of Catan on suosikki lautapelini.
45. Olen hurahtanut Sudokuun.
46. Nukun päiväunet joka päivä.
47. Olen vasenkätinen.
48. Tulen työskentelemään/työskentelen lapsuuden unelma-ammatissani.
49. Olen 29-vuotias.
50. Olin tänään työhaastattelussa.
51. Pidän ikkunoiden pesemisestä.
52. Minulla on vauvakuume.
53. Rakastan dokkareita.
54. En tykkää työstäni.
55. Olen kasvissyöjä.
56. Omistan yli 500 romaania.
57. Sisustan nukkekotia.
58. Matikka on kivaa! (ainakin polynomit)
59. Olen blogiaddikti.
60. Olen neulonut pontson.
61. Olen kummallisten asioiden kerääjä.

62. Tykkään avantouinnista.
63. Koulussa lempiaineeni oli ruotsi.
64. Olen hurahtanut kuntoilukirjoihin.
65. Tykkään naksutella niveliä (ainakin ennen)
67. Harrastan karatea.
68. Rakastan lohikäärmeitä.
69. Kärsin ajoittain migreenistä.
70. Eilen oli hääpäiväni.
71. En ole koskaan juonut kupillistakaan kahvia.
72. Olen löytänyt elämäni miehen/naisen.
73. Rakastan hunaja-juustovoileipiä.
74. Olen opiskelija.
75. Pidän talvesta. (tai pikemminkin kaikista vuodenajoista, kesä on silti lemppari)
76. Rakastan nettikilpailuja.
77. Nälkäisenä olen hyvin äkäinen.
78. Mukavuudenhaluni voittaa nykyään useammin turhamaisuuteni.
79. Olen laite_/vempainfriikki.
80. Odotan vauvaa.
81. Olen alle 155 cm pitkä.
82. Harrastan joogaa.
83. Olen absolutisti.
84. Olen pelannut luminorsupalloa.
85. Pelaan WoWia.
86. Olen BB-addikti.
87. Aion muuttaa ulkomaille työskentelemään/opiskelemaan.
88. Olen hurahtanut askarteluun.
89. Lupasin monta vaikeaa uudenvuodenlupausta.
90. En tehnyt yhtään uudenvuoden lupausta.