8.9.08

Minä täällä taas moro!

Kiitokset lukuisista kommenteista, jotka jätitte edelliseen postaukseen! Seuraava ompelukoneeni on joko Pfaff tai Bernina ja toivon että budjetti koneen vaihtoon löytyy ennemmin kuin myöhemmin!

Olin yhteydessä maahantuojaan ja sieltä sovittiin "opetustuokio" jossa kävin ompelukoneeni kanssa joskus heinäkuun loppupuolella. Tätä ennen olin pärjännyt "ihan hyvin" suoralla ja siksakilla, yhdellä paininjalalla ja jotenkuten keplotellulla napinlävellä... Pätevän ohjaajan avustamana sain paljon lisää apuja ompeluuni ja päädyinkin ostamaan joitain lisäosia koneeseen (lisäosiin meni kolmisen kymppiä tai reilutkin, muutoin opastus oli ilmainen). Erityisen tärkeänä ohjaaja piti erikoisneulan käyttöä kun ompelee joustavia ohuita kankaita ja hän lahjoitti minulle yhden erikoisneulan (hän suositteli vielä jotain erikoisempia joita hänellä itselläänkään ei ollut ja lahjoitti hän jonkin toisenkin tarvikkeen, yht. n. 6 € hyvitystä ompelukoneen huonon toiminnan ja em. konekauppiaan aiheuttamista harmista). Hänen silmiensä alla ommellessa kone teki useitakin hyppytikkejä erikoisneulasta huolimatta, mutta syylliseksi jäi sitten se, etten juuri kyseisellä hetkellä venyttänyt kangasta ja hänkin taisi sanoa minulle jo niin tutuksi tulleen fraasin "Kaikkia kankaita nyt ei vaan voi ommella". Opastus kesti kaikkinensa kai tunteroisen ja anti ompelun kannalta oli hyvä, mutta koneen käyttäytymiseen sieltä ei valitettavasti ollut mitään apua enkä tuon opastuksen jälkeenkään ole ollut rakkineeseen tyytyväinen. 

Jonkinlaisen tauon jälkeen ompelu oli kutenkin taas aika houkuttavaa, joten olen käyttänyt joitakin harvinaisia vapaahetkiä ja alkuyön tunteja suristeluun (ja kiroiluun) ompelusalongissani. Kesä on ollut aivan tolkuttoman kiireistä joten bloggaaminen on jäänyt aivan retuperälle... mutta eipä hätää, julkaisen näitä ompeluksia tässä kun saan kuvia käsitellyksi ja tekstiä kirjoitelluksi!

Hektisen kesän vuoksi jopa neulominen on jäänyt aivan minimiin (olemattomiin?). Monena iltana olen rojahtanut sohvalle ja silmät lurpallaan olen vain heittänyt kaihoisan katseen neulekoriin tekemättä elettäkään että olisin sieltä jonkun työn kaivanut syliini. Hyi minua! Tai minkäs teet kun ei vaan ehdi tai jaksa. Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Nyt olen ollut kohta pari viikkoa saikulla kun lääkäritäti roplasi nielurisat kurkustani irti. Voin sanoa, että dieettinä nielurisojen poisto on mitä tehokkain (lähtenyt jo melkein 5 kg elopainoa), mutta neulomisen määrää se ihan hirveästi ole lisännyt. Tolkuttoman kivun ja säryn, mielettömän väsymyksen, särkylääkepöhnän ja niukan dieettiruokavalion (jäätelö - mehujäätelö - kylmät vauvan hedelmäsoseet - kylmät sosekeitot) myötä alkusaikku meni ihan raatona rötköttäessä. Muutamana päivänä olen neulonut leaf lace shawl:ia ohkaisesesta Merinosilkistä, mutta se jotenkin tökkii. En vain pidä sen neulomisesta tai mallikuviosta vaikka lanka sinällään on ihana ja pitsi Addit ihan sujuvat. Olkoot nyt sellainen sisutyö, teen sen valmiiksi vaikka päällään neuloen.

Mutta nytpä alan pläjäytellä niitä ompelustöitä ettei mene ihan silkaksi pulinaksi. 

2 kommenttia:

adelheid kirjoitti...

Ainoastaan ihminen, jolla ei ole minkäännäköistä vaatetus/tekstiilialan koulutusta väittää ettei kaikkia kankaita voi ommella. Kyllä voi, jos on hyvä kone. Mun eteen ei ole vielä ikinä tullut kangasta, jota en olisi pystynyt ompelemaan. On tullut ommeltua ohuttakin ohuemmasta shifongista, kunnon pressukankaasta ja jopa muovista ja pvc:stä (teflonjalka on mahtava keksintö).

Arteeni (Sia) kirjoitti...

Taidan olla tekemisissä amatöörien kanssa ;-)