10.11.05

Vihdoinkin kuvia

Dodih, piti oikein vartavasten viritellä kirkasvalolamppu makuuhuoneeseen, jotta täällä eteläisen Suomen synkeässä syyskaamoksessa saisi edes jonkinlaisia kuvia otettuna. Ja pahoitteluni, että kaikki kuvat on jaettu useamman otsikon alle, mutta syystä tai toisesta tämä kuvien lisääminen tuntui tökkivän tosi paljon. Noh, eipä siitä nyt varmaan haittaakaan ole, ompahan hiukan paremmin jäsenneltynä aihepiireittäin.

Mitäs tuumaatte, sopiikohan tämä pakkaus arvokuljetuksiin?

Täällä Klaukkala -cityn huippulaajassa valikoimassa on jopa yksi kangaskauppa, neljännellä yrittämällä pääsin sinne käymäänkin niin että kauppa oli auki samaan aikaan kuin itse olin liikenteessä. Tarjontaan kuului lähinnä sisustuskankaita, myyjä sanoi ettei nykyään enää ommella vaatteita. Mutta onneksi sieltä löytyi se mitä olin hakemassakin: luonnonvalkoista ulkoilupukukangasta sekä ihanan pehmeää ja paksua roosan väristä fleeceä. Aino-vauva syntyy helmikuussa joten pitkällisen pohdinnan päätteeksi uskalstin tehdä noin pienen haalarin. Ultramittojen mukaan tämä tyttö on kasvanut jo masussa hiukan hillitymmin kuin veljensä, eikä ensimmäisenä haalarikautena ole edes montaa kuukautta jolloin talvivetimiä tarvitsee, joten eiköhän tuo sovi niin kauan kuin sitä tarvitsee. Ja mikä ihaninta, niin eipähän ainakaan huku se meidän pikkuinen vauveli tuonne haalarin lahkeeseen kun hän pääsee ensimmäisen kerran ulos. Lipallisella hatulla on kokoa 38 cm, muut vetimet (pipo, lapaset, tossut ja huivi) ovat kokoa "3 kk". Kankaita onneksi jäikin hiukan, joten teen varmaan vielä hiukan isommatkin tossut ennenkaikkea leveämmällä suuaukolla. Mutta kylläpä muuten olikin fiksua, ohjeen mukaan haalarin lahkeissa on nepparilenkki ja tossuissa tamppi, joten tossut saa kiinteästi kiinni pukuun eikä pakkanen pääse puraisemaan pikkupikku varpaita. Voi kun noihin vaatteisiin saisi jo jotain täytettä... Ohjeet ja mallit Ottobre 4/-04.

5 kommenttia:

Stricker kirjoitti...

Kyllä olet ollut ahkerana! Pikkuhaalari asusteineen on syötävän ihana :-)! Kyllä kelpaa vauvan siinä setissä ulkoilla! Ja huivitehtailun tulokset ovat myös tosi kauniita! Miten sä kerkiät kaikkea noin ihanaa tehdä, kun meidän tuhoterminaattori ei anna äidin enää kutoa oikeastaan mitään muuta kuin nukkuessaan :-(. Ja niistäkin ajoista haaskaan suuren osan koneella. No, sen takia joululahjatehtailun kanssa tulee aina kiire.

laurakoo kirjoitti...

Hienoja huiveja olet neulonut, mun joululahjat ovat suurimmaksi osaksi vielä suunnitteluasteella... Syötävän suloinen setti on varmasti oikein sopiva arvokuljetuksiin :)

Sanna kirjoitti...

Ihanat!!!! Kyllä noissa kelpaa pienen kulkea!

Seppo Lehto Miehittäjä-Ryssänkarkoittaja kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Sia kirjoitti...

Kiitos kommenteista kaikille <3 <3

"Seppo Lehdon" kommentit läks valitettavasti bittiavaruuteen, sillä en yhäkään halua blogiini mitään aiheeseen liittymättömiä mainoksia tai uskontoon ja politiikkaan liittyvää kommenttia.

UGH - olen puhunut.