Sain eilen valmiiksi anopin Haapsalun. Miltäs näyttää?? Pituutta on vajaa pari metriä + hapsut, voi olla että anoppi on jo kauhuissaan sen pituuden kanssa mutta toivottavasti tottuu. Alkuperäisen ohjeen mukaan huivista olisi pitänyt tehdä vielä hiukan pidempi.
Tuossa yks päivä lisäsin vielä hapsut tuohon unelmaisen ihanaan Haze-huiviini. Ja ne kyllä sopii siihen, ehdottomasti sopii. Tuolla huivilla on leveyttä hiukan enemmän kuin minun levitetyillä käsilläni. Eli vaikka kuinka koitan kurkottaa ja pitää huivia niin leveällä kuin mahdollista, niin ehkä 15 senttiä jää molemmista reunoista vielä roikkumaan. Eli huivi on vähintäänkin tarpeeksi suuri!!
Ja itseasiassa koko Haze-huivi sopii noihin kankaisiin, mitkä ostin isomahaisen juhlapukua varten. Meidän vakioporukalla on jo monen vuoden perinteellä yhteiset pikkujoulut itsenäisyyspävän aattona (ajankohta kyllä vaihtelee vuosittain). Tällä kertaa ajattelimme ottaa teemaksi iltapukujuhlat, eli kai ne ovat eräänlaiset varjolinnanjuhlat kun jostain syystä Halosen lähettämä kutsu on hävinnyt matkalle... vai onko niitä vielä lähetettykään... Iltapukuteemaa en olisi muuten ottanut iloisena vastaan näin siunatussa tilassa kun masuni on sekä suuri, että koko ajan suurempi. Mutta koska itsenäisyyspäivän jälkeen on vielä työpaikan joulujuhla ja jonkin fiinin puvun joutuisin joka tapauksessa hankkimaan, niin mikäs siinä, pidetään vain kunnon pukujuhlat kampauksineen päivineen!
Tuossa kuvassa on nyt päälimmäisenä vaaleanpunainen organza, josta olisi tulossa huivi, mutta tuo ylempänä oleva hazekin sopisi. Joskin materiaalien erilaisuus voi olla ikävämpi juttu ja Hazen suuri koko voi "peittää" koko juhlapuvun. Kirjailtu violetti kangas on puvun yläosaa varten ja yksivärinen hameosaa. Vuoren värivaihtoehdot oli aika niukat, mutta vaaleanpunainen käy noihin ihan hyvin (ja eihän vuoren pitäisi edes näkyä!!). Noin viikattuna tuo possun värinen organza näyttää aika imelälle tuossa violettien kankaiden joukossa, mutta yksinkertaisena huivina sen väri lähestulkoon katoaa ja se antaa vain hyvän korostuksen ja juhlavan silauksen noille pukukankaille. Katsotaan nyt sitten kumman huivin pukuuni loppupeleissä liitän.
Ja vielä on pakko oikein kirjoittaa ylös, että tästä lähtien lupaan ottaa nenäsuihkeeni säännöllisemmin!! Raskauden vuoksi olin muutaman kuukauden täysin käyttämättä; nenä vuoti ja aivastelin silmät turvoksissa niin paljon etten koskaan ennen. Sen jälkeen aloitin lääkärin ja Teratologisen luvalla suihkeet uudelleen hiukan pienemmällä annoksella ja ihan alkuperäiseen tehoon en ole päässyt. Eilen oli pyykinpesua, kankaiden silittämistä ja neulomista KidMohairista ja nyt pari päivää olen taas niistänyt ja aivastellut, silmiä kutiaa ja "kuivaa". Kääks. Ja oikeasti noista nenäsuihkeesta ei pitäisi olla mitään haittaa raskauden tai imetyksen aikana, joten kai se on vain viisain koittaa muistaa ottaa suihkeet säännöllisesti, harrasteistani kun en pääse mihinkään. Raskauden vuoksi en silti tykkäisi käyttää mitään ylimääräistä...
Tilannekatsaus
Puikoilla tällä hetkellä luonnonvalkoinen ja pinkki Kevät-huivi. Kuvatkin niistä otin, mutta vasta sisätiloissa noiden ulkokuvausten jälkeen ja niiden värimaailma on niin eri luokkaa, etten viitsi samassa artikkelissa niitä julkaistakaan... Ehtiihän nuo laittaa sitten valmiinakin. Pukinkonttiin pitäisi tehdä (siis saan tehdä) vielä ainakin kolme huivia jos laskuni ovat pysyneet järjestyksessä, sitten on valmiina 8 aikuisen ja 4 lasten huivia pukinkonttiin. Näillä näkymin ainakin 3 jo tehdyistä huiveista jää kuitenkin lahjoittamatta (ne siis ovat noiden laskujen lisäksi), sillä jostain syystä ne eivät tunnukaan oikeilta huiveilta niille joille olin ne ajatellut. Isälle, äidin kihlatulle, appiukolle ja miehen siskonmiehelle pitäisi vielä jotain tehdä (kynsikkäät ainakin isälle, mutten varmaan ehdi kaikille)... Ideoita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti