Pöyt(i)ä

Edit. Lisäsin tekstiin hiukan materiaalitietoja.

Minulla menee kohta usko koko Bloggeriin. Se venkoilee ihan jatkuvasti, milloin se tekee omia tempauksiaan ja vääristelee mm. listoja ja hävittää tekstiä jo olemassaolevista kirjoituksista, milloin tilttaa kuvien julkaisuvaiheessa ja taas julkaisee tilttauksen jälkeen milloin sattuu... ja tuon tuostaankin on ongelmia kuvien lisäyksen kanssa; nytkään en ole useampaan päivään saanut taas lisättyä ainoatakaan kuvaa kuvanlisäystoiminnon kautta. Täytyy siis taas turvautua Phtobuckettiin...

Tämä väliaikaisasunto ahdistaa aika paljon. Siksi olenkin viimeaikoina ollut jonkun verran mukeloiden kanssa raksalla joten neulominen on jäänyt tosi vähiin.

Raksalla nikkaroin pojan kanssa jotain pientä, ensinnä tein työtason meidän keittiöön apk:n kohdalta otetun kaapin päälle. Materiaalina on höylätty mänty, joka on käsitelty ruokaöljyllä. Taidonnäytteenä se ei ole häävi, mutta toimii varsin hyvin väliaikaisratkaisuna tässä läävässä. Itseasiassa se kyllä taitaa olla lähes parasta mitä tässä läävässä onkaan, joten ehkä sitä voisi kuvailla hiukan hääviä paremmaksi (ja uskokaa tai älkää, mutta tuo pöytätaso jotakuinkin kaksinkertaistaa keittiön laskutilan!!):



Tuon pöytätason jälkeen tuhlasin loput höylätyt mäntylaudat (mitä olin tuonut aikaisempaa kenkähyllyä varten) pieneen lasten pöytään:



Siitä tuli ihan kiva, vaikka harjoitteluversio onkin. Olen ajatellut tehdä toisen samantyylisen sitten joskus olkkarin pöydäksi hiukan huolellisemmin ja kasata sen puutapeilla ja liimalla ilman ruuveja.

Tein pöydästä valmiiksi kuluneen ja kärsineen näköisen, jottei sitten tarvi varoa sen kolhimista (mänty on niin pehmeä puu, että se ottaa helposti siipeensä melkein mistä vaan). Hinkkasin lautoja hiekkaista betonilattiaa vasten, jotta sain pintaan "madonreikiä" ja kolhin sekä pintaa että reunoja vasaralla... Pintaan levitin tumman petsilakan joka imeytyi selvästi enemmän rikkonaisiin kohtiin. Hauskaa oli ja jäljestäkin tuli ihan kiva! Pöytä on juuri niin mieluisa kuin se vain noiden näkösällä olevien ruuvinkantojen vuoksi voi olla. Poikakin on tykännyt pöydästä kovasti.


Petsilakka imeytyi enemmän kolhuihin ja "madonreikiniin"


kolhitut reunat

Täällä ollaan taas!

Meidän nettiyhteys on jumittanut ihan kybällä!! Siksi blogin päivitys on jäänyt ihan minimiin. Onneksi nyt yhteys taas toimii ja voin palata takaisin normaali järjestykseen. Käsityörintamalla, erityisesti neulonnan saralla, on ollut aika hiljaista sillä minulla ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa. Lapset, raksa ja muu elämä on ollut nyt hiukan aikaisempaa vilkkaampaa, joten yhtää neulomusta ei ole valmistunut pitkään aikaan. ...uuden työn olen kyllä aloittanut, sillä ilmojen kylmetessä minun oma pääni alkoi huuteleman Shedirin perään ;-). Neulonnan sijasta olen hiukan nikkaroinut, niistä laitan lisätietoa ja kuvia myöhemmin...

Neuleideat 2006 kisan aikataulua on venytetty! Kisa jatkuu nyt koko tämän vuoden loppuun asti, joten odotan vielä montaa uutta osallistujaa kisaan! Edellisessä viestissä on esitelty osa kisan palkinnoista, toinen osa on jo työn alla, mutta ne jääköön vielä salaisuuksiksi. Nyt siis vikkelästi aivosolut toimintaan ja ideoimaan! Voit lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla; voit tehdä oman työsi vaikka lahjaksi pukinkonttiin ja osallistua samalla työllä tähän kisaan! Neuleideoiden lisäksi arvontaan voi osallistua myös muilla kädentaitojen näytteillä (kirjaankin jo ilmoitetut työt listaan heti tämän viestin jälkeen) ja alkuperäisten sääntöjen mukaan palkintoja jaetaan yleisöäänestyksen perusteella, arpomalla ja minun valitsemalleni jollakin tapaa edukseen olevalle työlle ;-)

Neuleideat 2006 kyselyä

Neuleideat 2006 kisa info

Neuleideat 2006 satoa

Kisa alkaa olla loppusuoralla! Ihania töitä olette itse kukin kisaan ilmoittaneet. Olin hiukan toivonut vielä runsaampaa osanottoa, siksipä ajattelinkin vielä muistuttaa että kisa-aikaa ei ole jäljellä enää kahta viikkoakaan!! Pukinkonttiin voi jo nyt tehdä ja ideoida vaikka mitä kivoja lahjuksia ja siinä sivussa, ikäänkuin itsestään, voi osallistua vielä tähän kilpailuunkin! Mutta kello käy ja päivät pyörivät vauhdilla!

Ajattelin kysellä tässä hiukan teidän aktiivisuudestanne ja mielipiteistänne. Olen kuullut ainakin muutaman aikovan osallistua kisaan, oletteko vielä samoissa aikeissa? Tai onko jolla kulla kisatyö valmiina (tai lähes valmiina) odottamassa julkaisua ja kisaan osallistumista ihan viime metreillä? Haluaisiko joku lisää kisa-aikaa (olen valmis jatkamaan kisaa kuukaudella tai vaikka vuoden loppuun, olisiko toiveita?)?

Mielenkiinnon herättämiseksi päätin paljastaa osan palkinnoista. Yleisöäänestyksen voittaja saa valita kuvan kolmesta tuotteesta mieluisimman; 2 x Topp Mohair (valkoinen), 200 g liukuvärjättyä merinovillaa (luonnonsävyt) tai korumainen langankatkaisuterä, jonka voi ripustaa vaikka kaulaan. Arvan valitsema henkilö saa valita kahdesta jäljellejääneestä vaihtoehdosta ja minun erikoisvalintani saa viimeisen jäljellejääneen tuotteen. Jokaisen näkyvän tuotteen arvo on noin 11-12 €. Tässä kuitenkin vain osa palkinnoista, jokaiseen palkintoon tulee lisäksi yllätys jota en vielä paljasta.

Nyt ei ole enää syytä epäröidä tai viivytellä, vaan kipin kapin puikkoja heiluttamaan! ...Tai koukkua, sillä lisäkategoriana on myös virkatut JA MUUTKIN kädentaidonnäytteet, joilla saa yhden arpalipun arpajaisiin (mutta ei siis osallistu kahteen muuhun palkintokisaan). Olkaa siis hyvät ja kommentoikaa tähän viestiin jotta tiedän päättää jatkosta =)

Tämän postauksen yläosassa on linkit sekä alkuperäiseen kisailmoitukseen että tähänastisiin kisatöihin! Käykääpäs tutustumassa! Ja osa palkinnoista on tässä alla:

PS. Kuinkas tapaaminen Järvenpäässä tänään? Itsellä molemmat lapset sairastaa, joten osallistuminen jäi taas väliin :(

Edit: Neuleideat -kisa jatkuu vuoden 2006 loppuun asti!!

Siljalle Takki

Aika hassua. Ostin jo viime marraskuussa (siis melkein vuosi sitten) kangasta Siljan takkia varten. Tässä silloinen kirjoitus aiheesta. Suunnitelmissa oli tehdä tosi makea A-linjainen juhlatakki sitten kun Silja kävelee, eli aikaisintaan tulevaksi kevääksi tai viimeistään seuraavana syksynä (2007).

Kappas vaan mitä uusimmassa Ottobresssä olikaan. Minun takkini. Tai siis Siljan takki, mutta minun kankaasta. A-linjaisena niin kuin pitikin, tosin kuvan takki on pidempi kuin itse haluan ja omaani laitan vielä hupun jos vain kangas riittää. Hassua kyllä, mutta hiukan harmittaa, sillä tuo kangas on minusta aivan ihana ja olen ihan täpinöissäni odottanut että pääsen toteuttamaan ideani. Ja nyt se idea onkin sitten jonkun muun ideana kaiken kansan ulottuvilla tuolla lehdessä ja miljoona ihmistä ehtii tehdä sen ennen mua ja kun minä vihdoin teen, niin kukaan ei enää usko tai hoksaa ajatella että se olisi itse ideoimani vaan olen vaan tehnyt sen lehden ohjeen mukaan. Toisaalta ei harmita laisinkaan, sillä näyttäisi ihan sille, että minähän voisin mennä ideointikykyni kanssa vaikka Ottobrelle töihin =).

Mitä opimme tästä? Ole nopea. Tee kaikki ennen kuin muut ehtivät.

Mitä totuuksia piilee vielä kirjoittamattomana tuolla taustalla? No se tietty, että jos vain tuo kangas inspiroi jotakuta ja itsellä tai jollain läheisellä sattuu olemaan tyttölaps, niin eiköhän puolimiljoonaa muutakin ompelutaitoista ole jo ideoinut siitä tytölle nättiä juhlatakkia =D =D. En varmastikaan ole niin kovin ainutlaatuinen ajatuksineni.

Eunnyn palmikoita

Malli: Oma, tiimalasikantapää Ullasta, mallikuvio Eunnyn baijerilaisista sukista
Lanka/puikot: Opal uni 53 g, 2,5 mm pyöröt, neulottu molemmat kerralla
Kommentit: Puikot olisivat voineet olla pienemmätkin. Sukat olivat hitaat neuloa erityisesti tuon mallikuvion vuoksi. Tuntui että sukkien neulominen kesti ikuisuuden... ja kas, sitten molemmat olivatkin kerralla valmiit eikä tarvinnut enää nyhrätä toista samanlaista. Silmukoiden luominen summittaisesti aiheutti sen, että toisessa suokassa on puoli kerrosta enemmän kuin toisessa, täytynee opetella silmukoiden luonti tarkemmin ohjeen kanssa. Tiimalasikantapää oli helppo ja mukava, pari kerrosta silti kesti ennen kuin opin silmukoiden kiristämisen oikein.

Kaksi sukkaa vaan,

...istui langallaan. Silivatiseilaa, silivatiseilaa....


Sukkani ovat nyt edenneet kantapään ohi. Olen opetellut uutena juttuna pyöröpuikoilla sukan neulomisen (pikatestauksen verran) ja nämä sukat olen nyt neulonut jopa " kaksi yhdellä iskulla". Sen verran täytyy kyllä seuraavalla kerralla lukea nuo silmukoidenluomisohjeet tarkemmin, että sukat pystyy neulomaan identtisiksi. Sooloilin itse nuo silmukat ja siitä seurasi se, että toisen sukan kantapää on normaalisti takana ja toinen tulikin eteen. Käytännössä siitä ei varmastikaan ole harmia tai haittaa, mutta voihan tuonkin säätää "kohdalleen".

Samalla opettelin tiimalasikantapään. Se on fiksu ja helppo kantapää ja Ullan ohjekin oli varsin hyvä. Mokasin vain itse jotain tuon toisen sukan alussa enkä tehnyt silmukan kiristyksiä oikein, joten siellä on muutama löysempi silmukka. Sen en nyt silti anna häiritä itseäni, sillä nämä sukat eivät ole miltään osin niin onnistuneet että ottaisin siitä pulttia. Itseasiassa mielenkiinto näihin sukkiin on hiukan kadonnut kun en tällä langalla saanutkaan tehtyä niitä alkuperäisiä baijerilaisia kuvioita. Ihan nätit niistä noinkin silti tulee, tuo Eunnyn palmikkokuvio on sievä varsinkin kun sitä hiukan venyttää (ei siis erotu täysin edukseen tuossa kuvassa). Seuraavaksi voisin opetella tiimalasikantapään vahvistettuna, kai sekin on mahdollista?

Tuossa varsiosassa on sen verren reilusti noita silmukoita, että teen jalkaterään vielä "kiilakavennukset" (tai jotain sinnepäin), jottei sukat muistuta Aku Ankan räpylöitä.

Onko kellään muuten tietoa, että voiko olemassaolevan bloggerin blogin päivittää beta-versioksi vai pitääkö tehdä kokonaan uusi blogi? Tällä nykyisellä on paljon tunnearvoa kirjoituksineen ja kommenteineen päivineen joten tästä en raskisi luopua, mutta uudessa olisi sen verran paljon plussapuolia että haluaisin sitä kokeilla. Anyone? Tietääkö kukaan?

Olen lisännyt pari uutta kirjaa neulekirjastooni.

Postilaatikko oli täynnä paketteja!!

Satu U:lta tuli pieni kirjekuori ja sieltä löytyi pienen kirjeen lisäksi helmikorun virkkauspaketti ohjeineen. Tosi kiva, sillä olenkin miettinyt että miten noita pyöreitä koruja virkataan! Olen aikaisemmin tehnyt yhden vastaavan helmikorun täysin pujottelemalla siimaa helmien läpi ja pujottelemalla uusia helmiä aina väliin. Se oli järkyn työlästä. Tosi kiva, että nyt pääsen testaamaan josko virkkaaminen olisi yhtään nopsampaa. Paketti tuli siis luvunbongauskisasta, Kiitos kovasti Satu U!

Maaritilta tuli arpajaisten voittona itsetekoinen kortti, kerä seiskaveikkaa, 4 kerää Printtiä ja pari suklaapatukkaa. Nami, kiitoksia Maarit! Seiskaveikasta voisi tulla miehelleni sukat, Printeiltä odottelen vielä kuiskutuksia että mitäs heistä vois isona tulla, suklaita en jaa kenenkään kanssa vaan syön ne itse :). Kiitoksia kovasti isosta paketista Maarit!

Taija K puolestaan lähetti arvauskisansa palkintona Ruotsintuliaisina kerän lankaa ja ihanan heppamagneetin sekä kutsun Helsingin kirjamessuille. Messut kiehtovat kovasti, toivottavasti sinne pääsen, magneetti löysi tiensä jo jääkaapinoveen ja lankakin vihjaili voivansa tulla pipoksi :). Kiitoksia kovasti Taija K!

Kiitoksia kaikille ihanista lähetyksistä! Ne piristi todella muuten niin harmaata ja ankeaa päivää! Eunnyn baijerilaisista sukista ei muuten tullut mitään. Kokeilen joskus myöhemmin uudelleen jos saan jostain ohuempaa lankaa. Opal on minun käsialallani liian paksua. Teen kuitenkin jonkinlaiset sukat omaksuen yhden noista palmikkokuvioista, siitä lisää sitten joskus myöhemmin.

By the way, blogissani olisi aika juhlia - siis virtuaalishamppanjaa jokaiselle!! Eilen tuli vuosi täyteen ekasta postauksesta, 200 viestä on vasta ylittynyt (tämä on 201. viesti) ja 50 000 vierailijaakin on mennyt suht vasta rikki (laskuri on kyllä vasta helmikuusta lähtien). Bloggailu on ollut ihanampaa, addiktoivampaa ja aikaavievämpää kuin uskoinkaan. Onneksi lähdin tähän mukaan!! -kippis-

Kiitti kamut!!

Kiitos kaikille kommenteista tuohon minipyörökysymykseen! Testasin tuota magic looppia ja sehän toimii kuin unelma!! En siis hummaa rahojani mihkää minipyöröihin! Oikeastaan se unelma on hiukan liioittelua, sillä lanka ei tunnu luistavan laisinkaan uusilla karheilla bambuilla ja tuolla kumisella letkulla... ;-)

Onkohan tää nyt jokin baijerilaisten sukkien salajuoni mua vastaan, näiden sukkien valmistuminen tökkii. Noihin sukkiin on nimittäin tullut moka. Moka ei ole paha, mutta en oikein kestä virheitä omassa työssäni, joten ainakin puolet sukan tähänastisesta varresta menee purkuun. Pyh ja pah. Niin mikäkö moka? No toi ihan vasemmassa reunassa oleva kuvio on päin hanuria, olen loikannut muutaman kaaviorivin ohi. Voi että sapettaa.

Oikeastaan voisin kyllä purkaa tuon tähänastisen sukanvarren kokonaan ja kokeilla kahden sukan neulomista kerralla. Pelkään muutenkin katkaisevani nuo 2 mm:n bambut, joten voisin siirtyä hiukan paksumpiin metalisiin...

Ovat kyllä aika kovanonnen sukat. Heh, eivät siis taida olla onnettaren suosiossa, reppanat sukat!!! *ilkikurista hihitystä*

Sukkaa, silmukoita ja arpavoittoja

Kiitos kaikista kommenteista edelliseen pohdintaani. Purin sitten kuitenki edellisen sukan alun ja loin uuden tilalle. Tuunasin tuon toisena oikealla olevan palmikkopunosraidan niin, että jätin sen "tuplakierteet" pois koska ne eivät asettuneet kovin nätisti. Kuvio on nyt yksinkertaisempi ja minun silmääni tuo näyttää paremmalle tällä lanka/puikko/käsialayhdistelmällä.

Samalla päätin, etten ota riskiä tämän sukan ufoutumisesta, ja päätin pudottaa haaveeni polvisukasta tavalliseksi nilkkasukaksi. Ajattelin ensin silmukoiden vähentämistä kaventamalla jotain kuvioraitaa, mutta päätin sitten jättää tavalliset yhden kierretyn oikan silmukan raidat pois kuvioiden välistä (yhteensä 20 silmukkaa. Lisäykset suoritin kuten ohjeessa, mutta seitsemän toiston sijaan tein aina vain viisi). Nyt sukka on kyllä juuri sopivan levyinen, mutta en silti ole oikein tyytyväinen; ne pystyraidat jotenkin piristivät ilmettä, tekivät siitä raikkaamman ja erottivat paremmin eri kuviot toisistaan. Hmmph. Pitäisikö miettiä vielä uusiksi...?

Millaisia kokemuksia teillä on minipyöröistä, joilla voi tehdä mm. sukkaa? Onko ne tarpeeksi lyhyet myös esim. lapasten neulomiseen? Vaikka jokin 30 cm pyörö? Ja kuinka ne pysyvät käsissä? Voiko niitä oppia käyttämään vai neulotko yhä ennemmin viidellä irtopuikolla? Ja mistä noita lyhyitä pyöröjä saa? Puikkojen vaihtaminen on minulle jotenkin törkysen hidasta ja lanka kiertyy aina milloin minnekin puikkojen lomaan. Ajatus minipyöröstä on alkanut kiinnostamaan.


Silmukat väärin päin

Aika jännää. Olen viimeajat neulonut väärin, olen siis tehnyt langankierron väärin päin. Nyt päätin sen korjata ja se sujuikin yllättävän helposti, sillä tajusin että olen ennen tehnyt sen oikein (En enää millään pysty muistamaan, että kenen neuvosta ja miksi opettelin väkisin kiertämään langan väärin). Nyt siis otin esille neulontakirjoja ja surffailin netissä ja varmistin oikeat neulotatavat ja omaksuin ne käyttööni. Yllättävän helposti on sujunut, tosin keskeneräisissä töissä on kaikki puikolla olevat silmukat nyt väärin päin ja alun joudun neulomaan oikein ajatuksen kanssa. Nyt voin tehdä kaikki kavennukset ja muut erikoisjutut aivan ohjeiden mukaan eikä tarvi sooloilla.


Onnettaren suosikki?

Tämä on ollut aika uskomaton viikko. 4. päivä bongasin Satu U:n kävijälaskurissa pyydetyn lukeman ja sieltä olis kai tulossa jotain pientä kivaa. 6. päivä voitin Maaritin arpajaisissa, hänkin aikoi lahjoa minua jotenkin. Ja 7. päivä voitin Taija K:n arvauskisan ja sinnekin sain laittaa osoitteeni. Minusta on tullut (hehkeksi?) onnettaren suosikki, en ole koskaan ennen ollut näin onnekas arpajaisissa! Saapas nähdä onko onnetar suosinut minua myös rahapeleissä tai vieläkö sattuu jotain odottamatonta ihanaa!?! Tähän mennessä vuoden bloggailuhistoriani aikana olen voittanut Helminallen maskottikisassa arvonnan maskottiehdotuksista. Lisäksi olen voittanut Helminallen maskottikisan yleisöäänestyksen sudenkorennollani. Tämä on kyllä huisaa!! Olen ihan täpinöissäni ja odotan innolla tulevaa viikkoa!

Saapassukka?

Toinen Socktoberfestsukkaparini on saanut alkunsa... hyvin pienen alun, mutta maasta se pienikin ponnistaa:

Ohje löytyy täältä.

Nuo "palmikot" ovat aivan lumoavia ja ainakin näin alkuun tämä kuuluu ikiliikkujatöihin; vielä yksi puikko, yksi puikko enää... vielä tämä... Tosin kuvio vaatii sen verran keskittymistä, ettei tämän neulominen tahdo onnistua lasten kanssa.

Nuo "suuret" palmikot, joita kuvassa näkyy kaksi, onnistuvat minun puikko/lankavalinnallani ja minun käsialallani parhaiten. Vasemmassa reunassa olevat palmikot, joita sukassa on nyt vasta yhden kuviokerran verran, onnistuvat toisiksi parhaiten, mutta nuo toisena oikeassa reunassa olevat "punokset" vaativat ehkä hiukan tuunausta... Niistä ajattelin jättää yhdet ylimääräiset kierteet pois tuosta keskeltä jotta itse kuvio näkyisi selvemmin eikä menisi niin pöperöksi. Olen laiska purkamaan ja tunneside jo aloitettuun sukkaan (siis monen tunnin väkertämiseen) on niin suuri etten millään raskisi purkaa ja tehdä kokonaan uusiksi, joten onko ihan järjetön ajatus ja totaalinen moka jatkaa tuunatulla kuviolla tästä eteenpäin ja jättää tuo alku noin kun se onkin? Mielipiteitä?

Ensimmäiset sukkakuusukat

Tässä minun ekat socktoberfest sukat. Ne ovat sopivat meidän kolmeveelle, sopivat varmasti koko talvenkin. Malli on Kristelin Ullaan kirjoittamasta kärjestä aloitettavien sukkien ohjeesta. Kiitos Kristel tosi hyvästä ohjeesta, kärjestä aloittaminen oli helpompaa kuin uskoinkaan.

Sukat: Kärjestä aloitettavat sukat, Kristel (Ullaneule)
Lanka: Opal Magic, 32 g
Puikot: 2,5 mm bambut
Koko: Noin 28, sopivat kolmevuotiaalle, hiukan kasvunvaraa talvea ajatellen.
Muita tietoja: 11 s/puikko, kärjen lisäykset joka kerroksella kunnes silmukoita 7, sen jälkeen joka toisella krs. Kantapäässä 22 s ja 22 krs. Kantakavennukset aloitettu kun puikolla jäljellä 9 silmukkaa (puikolle jäi 8 silmukkaa kantapään jälkeen). Kantalapun sivuille poimittu 12 s. Raidat tasattu.

Omat kommentit: Hyvä ohje. Olen tyytyväinen sukkiin. En tiedä kestänkö enää Opalin raitalankoja (sekä tätä että aikaisempaa punasävyistä on jäljellä jonkin verran ja ajatuskin niiden neulomisesta tökkii aika pahasti). Omaan käsialanmuutokseen olen myös suht tyytyväinen; sukkien käsiala on suht tasaista vaikka keskityin kokoajan neulomaan tiukempaa kuin minulle on luontaista. Yritän pitää tämän taidon väkisin niin kauan että se muuttuu minulle luontaisemmaksi. Tiukoilla silmukoilla on helpompi tehdä siistiä käsialaa kuin puikoilla roikkuvilla jättilenksuilla.

Sukkakuu

Sukkakuu on virallisesti korkattu. Tässä koko tämän päivän aikaansaannos. Olen neulonut kuin pieni eläin, mutta tässä kaikki näkyvä. Kyseessä on Kristelin ohjeella tehty kärjestä aloitettu sukka kolmeveelle. Ekasta summittaisesta kokeilusta tuli liian leveä. Toisella keralla langasta löytyi heti alkupäästä solmu ja lanka jatkui ihan erivärisenä. Se ei tietenkään tule kysymykseen jos haluaa tasatut raidat. Kolmannella kerralla sukasta tuli turhan kapea. Tässä on siis neljäs kerta. Saa nähdä mitä siitä tulee; liian sopiva? Etuna on ainakin se, että nyt olen treenannut tuota kärjestä aloittamista sen verran että toisesta sukasta voi hyvällä tsägällä tulla samanlainen.

Nämä ovat ikäänkuin harjoittelusukat socktoberfestiin, seuraavaksi haluaisin tehdä polvisukat itselleni. Kenen blogissa oli hyvät ohjeet polvisukan teosta aina sen kuminauhan laittamiseen asti? Olisiko muita hyviä sukkaohjeita?

Kiriä olen neulonut eilen sen verran, että lanka on alkanut jo aavistuksen verran tummentumaan. Valitsin loppupeleissä vain 3 mm:n puikot joten huivista ei niin kovin suurta tulekaan.