Tuossa ekassa kuvassa on ensin (alimpana) tvåendstickning -tekniikalla neulottua putkea (olettaen että hoksin tekniikan oikein). Reilusta puolesta välistä pystyrainaneulosta on perus kirjoneuletta kahdella värillä niin, että toinen väri on nostettu aina alta ja toinen päältä jottei langat sotkeennu. Sen jälkeen näkyy sinisenä pintana yhdellä kuviorairalla varustettuna kahta päällekäistä neulepintaa (tuplaneuletta; toisella puolella värit ovat vastakkaiset). Ihan viimeisenä, noin sentti puikoista on myös tuota tuplaneuletta, mutta tein tuon päälypinnan (tummemmansinisen) kierretyillä silmukoilla. Kaikki ovat ihan erilaisia ja näistä ajattelin oman pipotekniikkani poimia.
Tässä toisessa kuvassa on äskeisen testiputken nurja puoli. Siitä näkee hyvin tuon "TES" ja tavisneuleen vaihdoskohdan ja tuplaneuleen päinvastaiset värit. Tuplaneuleen jatkotesteissä jaksoin tehdä vain yhden kerroksen kierrettyjä nurjia silmukoita, se näkyy kuvassa kun katsoo tarkasti.
Tvåendstickning -tekniikan lopputulos on kaikkein tiivein. Se on kaikkein hitain ja siinä langat sotkeentuvat hurjasti kun neulottavia lankoja vaihdetaan koko ajan samansuuntaisesti jolloin langat menevät keskenään puneelle. Säännöllisen langankierron myötä lanka menee taustapuolella vinoon ja se samalla peittää itse pintaneuleeseen muodostuvat reiät (silmukoiden keskellä ja välissä). Itse neulos joustaa jonkin verran, mutta ei läheskään normaalineuleen vertaa. Pipossa en siis viitsisi tehdä kovin montaa senttiä omaa kuuppaani pienempää pipoa, jottei ala päätä kiristämään...
Tuossa jatkopätkässä, siis siinä tavisneuleessa, nostin toisen langan aina yläpuolelta ja toisen alapuolelta. Se oli huiman paljon nopeampaa eivätkä langatkaan sotkeentuneet laisinkaan. Tällöin lanka menee taustalla samansuuntaisesti kuin silmukoissakin, jolloin lopputuloksena on hiukan reikäisempi pinta. Ero "TES" -tekniikkaan ei ole suuri, mutta kuitenkin sen verran huomattava ettei ero ainakana minun käsialallani ole täysin kuviteltu. Eron huomasi venyttäessä pintaa ja katsottaessa valoisaa kohdetta vasten. Myös neuloksen raidat ovat eri paksuiset, sillä kun toinen lanka nostetaan aina päältä ja toinen aina alta, painaa toinen neulottavista langoista toisen värin enemmän koholle (toisen kustannuksilla). Tuota ei ylemmästä kuvasta huomaa niin selvästi, mutta täällä monitorin toisella puolella huomaa. Tuolloin siis pitää muistaa jatkaa saman värin nostoa samalta puolelta alusta loppuun asti jottei "vallitseva väri" muutu kesken kaiken.
Tavistekniikan nopeus verrattuna ensimmäiseen antaa hiukan plussaa, mutta jos viitsisin lähteä näkemään piponi eteen yhtään vaivaa, niin jäljen tasaisuus ja vähänkin tiiviimpi pinta sekä tietenkin myös itse TES-tekniikan kiehtovuus peittoavat tuon sinnepäin-tavis -kokeilun mennen tullen palatessa.
Viimeisenä oleva tuplaneule on periaatteessa sama kuin kaksi neuletta päällekäin. Se on huomattavasti reikäisempi, kuten myös paksumpi ja ilmavampi. Eristekerroksena se on varmasti kaikista lämpimin mutta kahteen em. verrattuna se todennäköisesti päästää eniten tuulta läpi. Suurena plussana tässä tekniikassa olisi neulontahelppous ja nopeus, sekä lopullisen tuotteen monikäyttöisyys. Kahdella värillä neulottuna voi kuviot (esim. jotku ihanan raikkaat talviset lumihiutaleornamentit) tehdä molemmille puolille niin että pipoa käännettäessä värit ovat päinvastaiset. Voisi siis neuloa yhden pipon kahden eri ulkoilupuvun sävyissä. Tämä kiinnostaa kyllä kokeilla, mutta tuo TES-tekniikka vienee voiton tällä kertaa.
Tvåendstickning -tekniikkaa oikeaoppisesti saman kerän molemmista päistä en ole vielä edes testannut... olisikohan se kuitenkin se seuraava oikeaoppinen vaihe ;-)
"Testiputki" löysi käyttötarkoituksensa pojan rannekkeena =)
7 kommenttia:
Mielenkiintoisia kokeiluja. Tuo tvåendstickning on minullakin opeteletavien listalla. Jonkun verran olen siitä lueskellut, mutta käytännön opettelu vielä edessä.
Heips!!
Onks se neuletapaaminen nyt ens vko:n to Järvenpäässä? Kulmiksessa? Ja mihin aikaan.
Miehellä näköjään vapaapäivä joten voisin ilmaantua mukaan :))
Kivoja kokeiluja sulla täällä!
Olen saanut valmiiksi ensimmäisen työni Neuleideat-kisaan.Kuva on blogissani tämän päivän (14.11) postauksessa.Kävisitkö katsomassa kelpuutatko sen.-En osaa sitä eteenpäin linkittää.
Hei!
Kyselit blogissani Jannejen perään. Ne ovat vielä vapaana ja kävin sulkemassa huutonetistäkin kohteen, joten ovat nyt varattuina sulle! Laitatko vaikka sähköpostia enni06 [at] netti . fi (välit pois)
Mitenkäs kun..
voisikos...
entäs kun..
jos neuleidean idea on jokin muu kuin olla vain pipo/huivi/tms., voiko sellaisella osallistua Neuleidea kisaan vaikka onkin ko. asuste? Siis jos työ on tehty esim. huiviin (mutta sen voisi yhtähyvin tehdä vaikka laukkuun tai pipoon tai vaikka seinätauluun), onko sellainen ilman muuta "kisan" ulkopuolella? Tekisin yhden neuleideani mieluiten pipoon vaikka säännöissä nimienomaan sanotaan ettei nyt ole tarkoitus tehdä asusteita. Noh, teen tuon kuitenkin varmaan -kelpas kisaan tai ei ;o)
BLogistani löytyy taas yksi pipo-lapas setti ohjeillasi tehtynä :)
Tässä sen taas huomaa että ehkä minunkin olisi hyvä hieman tarkemmin tutustua noihin tekniikoihin...Olen siis neulomassa kirjoneulelapasia ilmeisesti mainitsemallasi tvåendstickning -tekniikalla. Aloitin lapaset kahdesta kerästä kaksilla puikoilla samaan aikaan ja peukalokohtien jälkeen neuloin toisen loppuun asti. Kun sitten jatkoin toisen neulomista, huomasin kuinka paljon helpompaa tosiaan on jos nostaa toisen värin aina yltä ja toisen alta, langat eivät sotkeennu. Nyt vasta kun luin tuota sinun kirjoitustasi, huomasin jälkimmäistä tarkastellessani että nythän todellakin nuo toisenväriset pystyraidat näyttävät paksummilta! Onneksi en kerennyt vielä valmiiksi asti neuloa sillä purkaahan tuo pitää...ÄSh.
Lähetä kommentti