Heh, sainpas sitten viimeisteltyä tuonkin minineuleen, kun huomasin ettei meidän pikku mussulle ole kunnon kotiintulopaitaa. Se on ollut kesken useamman vuoden, enkä ole edes varma että kenen vauvalle sen olen aloittanut vai olenko vain ollut "kaukaa viisas", mutta jokatapauksessa kesken se oli jäänyt. Ei paljoa, siitä puuttui lähinnä vain lankojen päättelyt ja napit, lisäksi sitten tein vielä parin sentin resorin kaula-aukkoon, kun alkuperäisen toteutuksen mukaisesti se olisi jäänyt tosi avaraksi. Tuli aivan syötävän suloinen ja ah, niin pehmeä (langasta ei ole muuta tietoa kuin että se on jotain muinaista vauvalankaa). Tuo on neulottu 2,5 mm:n puikoilla ja malli on jälleen - surprise - omasta päästä! Kokoa sillä on juuri vastasyntyneen mittoihin, joten eipä tule käytössä pilaantumaan kun ei tuota ehdi montaa kertaa päälle laittaa (varsinkin jos "Aino" kasvaa yhtä vauhdilla kuin isoveljensä).
2 kommenttia:
Oi miten suloinen paita. Mulla oli joskus tapana neuloa kavereiden uusille tulokkaille luonnonvalkoisia palmikkoneuleita, mut se on jotenki jäänyt.
Kauniissa vaatteissa saa uusi immeinen elonsa aloittaa, mukavaa.
Lähetä kommentti