30.1.06

Leppäkerttusukat

Näin ne Opalin leppäkertut muuntautuivat villasukiksi. Kiva neuloa tuo lanka, mutta en silti vielä henkilökohtaisesti innostunut noista valmiista raidoista. Olen kyllä usein monessa asiassa myöhäisherännäinen (vaikka monessa muussa asiassa taas edelläkävijä), ja alan varmaan haluta noita lankoja ihan urakalla kun muut on niihin kyllästyneet ja valmistajat lopettaneet tuotantonsa. Itseasiassa suurin syyn minun innostumattomuuteeni taitaa olla osittainen täydellisyyden hakeminen, eikä noilla valmiilla raidoilla valitettavasti voi saada identtisiä sukkia. Ihan kivat ovat, saa nähdä kenelle ne päätyvät vai pidänkö ne itse "Nokialaisissa".

Nuo ovat muuten tasan tarkkaan elämäni toiset oikeat villasukat; ne ensimmäiset pakollisten koulun sukkien jälkeen, jolloin puikot nitisi ja kitisi hikisinä ja vääntyneinä ylikireiden silmukoiden painostuksessa. Siihen nähden olen erittäin tyytyväinen tulokseen. Pientä säätöä kaipaa silmukoiden poiminta kantalapun reunasta, voisikohan siinä poimia silmukan molemmat reunat, jottei ne silmukat venyisi niin suuriksi ja näkyisi reikinä valmiissa sukissa?? Ja jotain pohdittavaa minulle vielä jäi... ei liity niinkään noihin sukkiin vaan pikemminkin lankaan...; Minne kadotin 7 g tuosta 100 g:n kerästä. Sukat painavat kaikessa hurjuudessaan 42-43g ja kerälle jäi 50g. En normaalisti ole näin nipo punnitusten ym. suhteen, mutta minua alkoi vain askarruttamaan josko tuosta kerästä saisi toisetkin ohuet sukat tai vähän "tiiviimmät" sukat lapselle. Vaaka on kyllä suht kaliiberissä, kun olen sitä paljon käyttänyt postitusten painon tarkistamiseen ja saanut heti vastaavan lukeman postilaitoksen vaa'alta... Hmmpph.



Lanka: Opal - Regenwald - leppäkerttu
Puikot: 3,5 mm
Malli: sovellettuna Novitan 7velj. lankakerän vyöte (12 s / puikko)
Koko: n. 40, paino n. 43 g.



Eilen ei ollut teeveessä paljon muuta katsottavaa kuin vaalivalvojaisia ym. aiheeseen liittyvää. Mies siinä huomasikin Haloselle lahjoitetun megapitkän kaulahuivin ja alkoi heti miettimään, että tuollaistahan kannattaisi tehdä silloin lankahamstereiden dietin aikana... joo, totta. Se olisikin helppo tapa "kadottaa" lankaa, vielä kun neuloisi seitsemästä kerästä kerrallaan 15 mm:n puikoilla. Mutta on minulla sen verran suuri tunneside noihin itse henkilökohtaisesti hamstraamiini lankoihin, etten niitä voisi mihinkään hyödyttömään käyttötarkoitukseen tuhlata. Langat olisi yhtä järkevässä käytössä vaikka sohvatyynyn täytteenä kuin kymmeniä metrejä pitkässä kaulahuivissa!

Aino on ollut taas neulonnan kohteena noiden sukkien jälkeen. Ei Novitan aino, vaan meidän oma pieni masu-Aino. Nyt hän saa pikkupikku lapaset miehen serkun vaimon käyttämän mallin mukaan. Niistä tulee raporttia varmaan huomenna. Eilen luulin jo kovasti, että pääsisimme vertaamaan Ainon piirteitä ja luonnetta luomiimme mielikuviin nähden, mutta ei... hyvin napakatkin supistukset olivat liian epäsäännöllisiä ja kuitenkin liian hentoisia. Ja sitten nekin loppui. Jospa ne eivät olisi kuitenkaan menneet ihan hukkaan ne supparit *elättälee toivoa*.

Editoitu tunti - pari myöhemmin:

vanilla85 paiskasi minua sitten henkilökohtaisella haasteella. Hih, tämä on minun ensimmäiseni. Olen kyllä lukemattomat kerrat törmännyt blogeissa yleisiin haasteisiin, joissa haastetaan ne jotka eivät johonkin ole vielä osallistuneet... ne olen ystävällisesti jättänyt huomioimatta, mutta kun nyt ihan henkilökohtainen haaste pläjähti, niin täytyyhän tähän tarttua:

Kerron mitä mulla on päälläni kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perässä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa tästä haasteesta ja tästä merkinnästä.

Haasteen saadessa, eli juuri tällä hetkellä minun päältäni löytyy KappAhlin alesta ostettu halpa ja joustava viininpuna-mustaraitainen T-paita, joka masuni koon vuoksi on minulle lyhyt (hinnan vuoksi ei harmita, että paidan helma venyy lörpöksi). Muutoin paistomittarin tavoin pollottavan navan olen peittänyt itsetekoisella mustalla masutuubilla, joka on siis vain vajaa puoli metriä korkea resoriputki, jonka ylä- ja alareuna on päärmätty. Tällä on kätevää jatkaa tavallisten paitojen pituutta ja suojata muutoin paljaaksi jäävä maha, ja mikseipä tällaista vaatekappaletta voisi käyttää myös ei-raskaana ollessa tuomaan kerrospukeutumisvaikutelmaa ;-). Jalasta löytyy Sloggin alkkarit ja jotkin ikivanhat harmaat jumppahousut, joiden vyötärö jää masun alle ja on sen verran löysä ettei se paina - paljoa. Asukokonaisuuden "kruunaa" mustat sukat. Ja jos nyt joku oikein tarkasti jo huomasi, niin totta; en jaksanut aamulla laittaa rinuleita ;-) Korujen saralta löytyy vakio tsetti... kihlat ja naimarinkulat on vasemmassa nimettömässä, oikeassa nimettömässä on kolme timangia jotka kuvastaa minua, miestäni ja lapsia, tai rakkautta-perhettä-terveyttä, tai mitä tahansa kolmea tärkeää asiaa. Oikeassa ranteessa on kultainen panssariketju ja jokin toinen kultaketju, jonka nimeä en tiedä mutta näyttäisi niin kuin siinä olisi kaksi ketjua liitettynä toisiinsa. Kaulassa on kultainen bischmark-ketju (kiesus, miten se kirjoitetaan??) ja molemmissa korvissa roikkuu kolme pientä kultaista palloa. Oikean korvan kolme ylimääräistä korvisreikää ovat olleet tyhjillään jo jonkun vuoden. Vasemman ranteen kello lepäilee yhä vessan peililaudalla odottamassa päätöstä uuden rannekeen (100€!!) vs. uuden kellon hommaamisesta. Vaatteiden osalta hankinnat ovat kaikki enemmän ja vähemmän hetken mielijohteesta omia hankintojani, korujen ja kellojen osalta KAIKKI olen saanut mieheltäni <3>Ohhoh, taidan olla hiukan pitkästynyt kun juutuin näin jaarittelemaan asuistani.

Haasteen toimintaperiaate on varsin selkeä. Nyt siis kirjaan tähän ylös ne ketkä haastan... No en! Minussa asuu pieni kapinallinen mieli ja vaikka tähän haasteeseen olikin kiva tarttua, niin en pidä ketju/kiertokirjeistä tai vastaavista ja tiedän ettei juuri kukaan kaveri/tuttavapiirissänikään niistä pidä. Jätän siis haasteen avoimeksi enkä alkuperäisestä ajatuksesta huolimatta osoita sormellani henkilökohtaisesti ketään ;-) Ota tästä haastekoppi jos innostaa!!!


6 kommenttia:

vanilla85 kirjoitti...

Sinut on haastettu! http://vanilla85.vuodatus.net/blog/68308

Tiina kirjoitti...

Jaksuja loppuodotukseen!

Kantapään poimitut silmukat pitää neuloa kiertäen eli takareunastaan jolloin ne kiertyvät (yllättäen...) ja reikää ei jää

Sari V kirjoitti...

Lankakerät myydään itse asiassa pituuden eikä painon mukaan. Kerässä ilmoitetaankin yleensä paino n. 100g, pituus x m. Ilmankosteuden vaihtelu vaikuttaa painoon ja tietty heitto on sallittu.

Eli ei se 7g ole minnekkään hävinnyt; sitä ei ole koskaan ollutkaan. Varmasti toiset sukat tulevat loppulangasta, varsinkin jos teet lyhyemmät varret tai kokonaan varrettomat.

Voimia loppuodotukseen!

Sia kirjoitti...

Kiitos vinkeistä tuosta silmukan kiertäenneulomisesta Tiinalle ja kerän metri/painomäärästä Sari V:lle =D

Ja kiitos voimien ja jaksujen toivotuksesta, tulis nyt vaan pian niin ei menisi sitten lankahamsteripäiviä kovin montaa muuhun tarkoitukseen ;-) Noh, ei nyt sentään, Aino syntyy kun on syntyäkseen =DDD.

*ryntää katsomaan vanilla85:n haastetta*

Tuulia kirjoitti...

ketjun nimi on Bismark. :)

(tiedetaan, ei mitenkaan oleellista) :D

Sia kirjoitti...

Kiitos Tuulia =DDD Taas ajattelin yksinkertaisetkin asiat liian monimutkaisesti ja vaikeasti ;-)