Leaf Lace Shawl

Oonhan mä joskus ollut vähän nopeampikin neulomaan, tää on ehdotomasti pisin projekti viimeaikoina. Ensimmäiset maininnat tästä löytyy kolmen vuoden takaa. Mutta nyt se on valmis ja se on ihana.

Leaf Lace Shaw

Grignasco Merinosilk

Saisinkohan joitakin muitakin ikuisuusprojekteja valmiiksi...?

Butlerin Weekender

Butlerin Sophia Carry All sai kaverikseen Weekender Travellerin. Ja sekin on ommeltu Butlerin omista kankaista. Nyt käytin kovikekankaita yhtä paljon kuin ohjeessa kehotettiin, mutta kaikki osat vain eivät lähimainkaan sopineet ompelukoneen paininjalan alle. Siksi kassista puuttuu tereet reunoilta. Se vähän harmittaa, mutta toisaalta; en halunnut jättää taskujakaan ompelematta.

Vuori on raikkaan sininen vuorikangas. Taskuja mallissa ei ollut, joten hetken aikaa mietin niiden lisäämistä, mutta jätimpä väliin kuitenkin.

Ja mokakin sattui taas. Asetin päälikappaleen kaavat väärin päin taitteelle ja huomasin sen vasta kun olin osat jo leikannut irti. Kangasta ei ollut enää tarpeeksi uusia palasia varten, joten jouduin jatkamaan entiset sopivaksi. Siksi keskellä päällä on ylimääräisiä saumoja, mutta eipä nuo nyt niin kammottavasti tuosta erotu. Onneksi.

Jämäpalasta tein vielä pienen meikkipussukan, siinäkin on sama sininen vuori, mutta en enää tiedä mihin olen kadottanut sen kuvat... ehkä tällään tähän jotain todisteita myöhemmin...

Torkkupeitto kummitytölle

Kummityttö sai - jo joululahjaksi - oman torkkupeiton. Se on paksu ja pehmeä, sekä tarpeeksi tyttömäinen. Torkkupeitto koostuu tumman violetista puuvilla- ja pinkistä fleece kankaista, jotka muodostavat peiton rungon. Puuvillakankaan puolella on napit, joihin merinosilkistä neulotun huivin voi napittaa koristeeksi. Fleecepuoli on lämmin iholla.

Napeilla kiinnitetyn pitsipeiton voi helposti irroittaa pesua varten tai kevyeksi kesäpeitoksi. Huolehtiipa napit samalla siitä, että pitsineule pysyy koko ajan kauniisti pingoitettuna.

Pitsineule on syntynyt aiemmin omasta päästä.

Amy Butler Sophia Carry All, vol 2

Butlereita tein toisenkin. Kukikas puuvillainen päälikangas ja harmaa vuorikangas. Kovikkeita en käyttänyt nyt niin paljoa kuin viimeksi, ompelu olikin helpompaa, mutta se kostautui lopputuloksessa. Ehkä sittenkin olisi kannatanut uhrata hermoja ja ompelukoneen neuloja tuhdimpaan kovikekangasmäärään.

Laukku matkasi helmililjoineen päivineen äitilleni.

Hurmaavat helmet

Massailu ei ole ihan hirveästi innostanut ja kiinnostanut, kunnes jokin napsahti... Tilasin Pörröltä vähän testailutarpeita ja tein reilut kymmenen riipusta painamalla kuviot leimasimella ja sävyttämällä pintaa helmiäisjauheella. Ihan kivoja tuli ja värkkäily oli hauskaa. Kahdeksan onnistuneinta lähti serkuilleni kiitokseksi heidän tekemästään levystä (heidän itselaulamiaan ja soittamiaan lauluja, ihanaa kuunneltavaa!)



Muutama jäi vielä omaa käyttöä varten, mutta nauha vaan pääsi jo loppumaan:





Punaisella "metallisävyisellä" kokeilin illuusiotekniikkaa, mutta se ei minulta oikeinsujunut, joten pyörittelin massan jämät palloiksi ja niille tein reiät. Ei ihan tarpeeksi kaulanauhaan, mutta katsotaan josko näistä joskus jotain tulisi.



Musta massa olikin sitten astetta hauskempaa. Tai samanlaistahan se oli muovailla, mutta noiden jauhevärien kanssa siitä syntyi vaikka ja mitä:

Kyllä oli muuten sormenpäät ja kämmenet hellänä näiden pyörittelyn jälkeen. Väri on mielestäni hurmaava! Tuon kokeilun jälkeen massat ovat taas unohtuneet kaappiin, mutta tiedä häntä vaikka ne kaivelisin sieltä vielä uudelleen kunhan tulee syksy ja ulkoiluilmat hiukan vähenevät...

"Se kolmas"

Aikoinaan ehdin jo mainita, että tällä kertaa ei tulisi kolmatta vaikka kaksi jo olikin... mutta tulihan se kuitenkin; Ei kahta ilman kolmatta:

Kaavat: Ottobre Woman 2/2008
Kangas: Eurokangas, palaosasto

Kangas on löytö Eurokankaasta, vaarinkalsarikuvioinen joustotrikoo, ompelu oli vähän tuskaisaa, mutta lopputuloksesta tuli mieluisa. Hihan ja päänteiden viimeistelyyn käytin vähän paksumpaa mustaa neulosta, olisi ehkä saanut olla ohuempaakin, mutta ompa tuo tuohon "olestunut" pesujen myötä. Kangas on namia, eikö?

Pupun uudet vaatteet

Liberon pupun originaalit kuteet olivat kadonneet jonnekin lelujen syövereihin ja pupu jurotti pitkät ajat ihan nakkena, kunnes muruseni kauniisti pyysi, että tekisin sille uudet vaatteet.


Pienistä kankaanjämistä syntyi helposti liivimekko, joka suljetaan tarranauhalla takaa. Eteen on aplikoitu nalle ja pään- ja hihantiet on huoliteltu vinonauhalla. Pupun korvan taakse tein vielä "neilikan" riipimällä kuteita pois kankaanpalasta ja kurttaamalla sen kiinni pieneen kuminauhalenkkiin.

Muruseni oli varsin tyytyväinen pupun uusiin kuteisiin ja näin se on kulkenut jo lukemattomat kerrat mukana tarhassa ja päiväunilla.

Kastelahjuksia

Talvella sukuun syntyi pari uutta prinsessaa, joiden kastejuhlia on vietetty keväällä. Ensimmäisen neidin lahjat unohdin kuvata, mutta ne ovat muutoin samat, paitsi ruutukankaan tilalla on nallekangasta.

Pakettiin kasasin äitiyspakkauksen peiton mitoilla tehdyn pussilakanan, kangassuojuksen valkoiseen rottinkikoriin ja pienen pussukan.

Kortinkin tein tällä kertaa niin, että se kestää pienen neidin tutkiskelut, sillä se on kokonaan kankaasta ja kuvat on aplikoitu aiemmin mainitusta nallekankaasta.

Jämäkynttilät

Pari kertaa on käynyt mielessä, että pitäisköhän päivitellä blogia välillä, mutta hyvin olen siitä tähän asti välttynyt. Nyt olisi kuitenkin hetki aikaa, joten lisäilen tänne noita viime kevään tekeleitä. Jos sitä vaikka sen jälkeen innostuisi taas pitämään blogin ajan tasalla.

Kynttiläkauden päätteeksi - polttelen kyllä kynttilöitä kesälläkin, mutta sen suurimman sesongin päätteeksi - sulattelin kaikki kynttilänjämät vesihauteessa ja lirautin ne sydänlangan kanssa Sia:n tyhjiksi poltettuihin kynttilälaseihin. Väristä tuli aivan upea, vaikka suurin osa kynttilöistä oli valkoisia, niin muutama viininpunainen antiikkikynttilä ja yksi vihreä kilokynttilän jämä sai koko massan punertavan ruskeaksi. Nam.

Vesihauteeseen karkasi hiukan steariinia, joten kokeilin siinä pikkasen kynttilän valamista kastamalla. Pikkuinen pikkusormenvahvuinen kynttilä tuli aikaiseksi, mutta se on jotakuinkin käyttökelvoton, sillä se rätisee ja paukkuu ja sylkee steariinia pöydälle 15 cm säteellä. Mut ompahan kokeiltu. Ja ompahan kaapissa taas tilaa kerätä uusia kynttilänjämiä.

Butleria täälläkin!

Olen ihastellut toisten Amy Butlereita, erityisesti Sophia Carry All ja Weekender -laukkuja. Viimeisimmän viikonloppureissun vaatekassia pakatessa tilasinkin sitten kaavat noihin kasseihin, sekä muutaman saman tuotannon kankaan. Tilaukset tulivat nopsakkaasti ja pääsin tekemään koeversion ("kamalimmasta" kankaasta). Olen ihastunut ja maltan tuskin odottaa että pääsen tekemään seuraavaa.

Amy Butler Sophia Carry All, kangas on vähän villi.

Vuoren tein kätköistäni löytyneestä vaaleasta vuorikankaasta ja se toimii hommassaan vallan mainiosti. Kaksiosaisten taskujen sijaan tein muutaman täsmälokeron kynälle, kännykälle ja avaimille. Avainlokeron vieressä on myös vuorin saumaan ommeltu pieni renksu, johon avaimet voi kiinnittää niin että ne taatusti olisivat aina siellä missä pitää... Laukku on oikea tilaihme ja ulkoisesti hyvin ryhdikkään näköinen. Töissä laukku sai hurjasti huomiota ja kehuja, kiitos niistä!

Laukun tekeminen ohjeiden mukaan oli heppoa ja sujuvaa. Ihan kaikki kangaskerrokset eivät aina sopineet koneen paininjalan alle, mutta kun sopivat, jaksoi kone vääntää ilman ongelmia. Neulojakaan ei mennyt ainoatakaan, kerran sain verinäytteen sormen päästä. Vuoresta tuli liian iso ja sitä jouduin hiukan pienentämään ja siltikin se jäi reiluksi. Pohjaan en tehnyt erillistä pohjapalaa vaan lisäsin ohuesta ja taipuisasta leikkuulaudasta leikatun suikaleen suoraan päällisen ja vuorin väliin (se on "ommeltu" kiinni, jotta pysyy varmasti paikallaan).

Työtä laukussa oli jonkin verran. Periaatteessa 1 ilta meni materiaalien hommaamiseen ja pesemiseen. Toinen ilta meni kaavojen ja kankaiden leikkaamiseen. Kolmas ilta meni lukemattomien kovikekankaiden silittämiseen. Neljäntenä ompelin päällisen ja viidentenä vuoren. Kuudentena laukku keikkui olkapäällä.

Toisen laukun kankaat on jo osin leikattu. Weekenderiin kerään vähän rohkeutta kun se on netin mukaan ollut aika haastava...