Punokset Puikoille

Postiljooni soitti ovikelloa ja toi paketin. Jiihaa, Punokset puikoille kirjahan sieltä löytyi! Selasin sen nopsaan ennen pikaista blokkausta, siinä on monta inspiroivaa neuletta enkä epäile yhtään ettenkö ottaisi jotain myös puikoille. Kiitoksia Johanna ja Kristel, olette aivan loistavia!

Kiri

Kauan kesti, mutta viimein tuli valmista. Tämä Kiri on neulottu kirpputorilta ostetusta ohuesta villalangasta, jonka värjäsin itse liukuvärjätyksi. Huivin aloitin jo 12.12.2005, se valmistui reilu viikko sitten ja langanpäätkin on jo päätelty. Työn tekemiseen (tai siis enimmäkseen työn marinoimiseen) meni yli kaksi vuotta. Huh! Mutta tässä se nyt kuitenkin on, valmiina käyttöön: Kiri.

Pollyn Kiri (suomennos)

Lanka: 100% villa (luonnonvalkoinen, ohut) , värjätty Dylonin yleisvärillä (sävy coffee) kattilassa niin, että lanka on laskettu väriliemeen metri metriltä.

Puikot: 2,5 mm

Muuta: Lanka loppui kesken, jouduin jätämään yhden kuviorivin reunasta pois, ei haitanne hirveästi käytössä. Päättelyn jälkeen lankaa jäi 20 cm, joten tiukille veti sittenkin.

Ylläolevassa kuvassa näkee langan värien kontrastin paremmin. Keskiosa on aivan vaalean ruskea ja reunat tumman ruskeat.

Odotin alunperin huivin julkaisemisessa kunnon säitä, aurinkoa ja silleen... Mutta kuten tiedätte, vietämme suomalaista "talvea" eikä (räntä)sateet ota loppuakseen. Määrä ei korvaa laatua, mutta kokeillaan nyt kuitenkin:

Kirjapäivitys

Kollegani käväisi kotimaassaan ja lupasi tuoda minulle hiukan tuliaisia. Ah, ihanaa! Hän toi kun toikin kolme Japanilaista neulelehteä. Selasin lehdet heti oikein ahmimalla, ja sitten selasin ne toisenkin kerran. Vaatimustaso taisi olla hiukan korkealla toisen Japanintuliaisten ja tilausten perusteella ja taisin odottaa lehdiltä jotain enemmän. Ehkäpä asiaan vaikuttaa myös se, että lehdet on ostanut nuori japanilainen mieshenkilö, jolla ei ole mitään hajuakaan tästä harrastuksen alasta. Otin ihan tietoisen riskin ja siihen nähden olen kyllä ihan tyytyväinen, olisi rahat voinut tuhlata huonomminkin. Kaikille näille japanilaisille lehdille on yhteistä se, että neuleet on kuvattu myös ruudukkomuodossa, samoin kuin meidänkin neuleemme ja netistä löytyy käännökset symboleille. Voin siis neuloa lähes minkä tahansa lehtien malleista. Siis noin teoriassa. Kaikissa lehdissä on myös mukana vähintäänkin virkkausta, viimeisessä myös ompelua ja kirjontaa.



Noista ensimmäinen kuuluu Let's Knit Series -sarjaan ja toinen Heart Warming Life Series -sarjaan. Erittäin positiivista niissä oli loistavat opastavat kuvasarjat ja jo valmiiksi vaihtoehdot esim. samasta neuletakista eri väreissä ja eri kauluksilla.

Viimeisenä oli ehkä hiukan taiteellisempi lehti Needle Work. Tässä lehdessä oli tosiaankin useampiakin kirjontamalleja, virkkausta ja ompelua, sekä yksinkertaisen tyyliteltyjä neuleita tai neuleita joissa oli jokin pieni jippo. Viereissessä kuvassa oleva käsiveska on ehdottomasti inspiroivimpia töitä näistä lehdistä. Se on tosi upea!

Joskus taannoin taisin mainita messuoistoistani: tässäpä niistä vielä kuvallista todistetta. Tekniset Käden taidot -kirjasarja on ollut haaveissa jo jonkin aikaa, nyt sen raskimme ostaa. Kirjasarjan mukana tuli kassillinen kaupanpäällisiä, pääsääntöisesti minulle (kuvat alla) ja lapsille. Oi kun olisi aikaa, voisin opetella hiukan enemmän noita nikkarointihommia!

Lasinsulatusta

Tässä nämä viimeisetkin lasinsulatustyöt. Yllä on aiemminesitellyn lautasen kaveriksi pienempi lautanen, jossa on hiukan korkeammat (ja leveämmät) reunat. Värit ovat samoja purppuran sävyjä kuin isommassakin lautasessa, samoin kukat edustavat samaa tyyliä.

Alla vielä lautasten lisäksi samaan teemaan sopiva ikkunakoriste, jälleen samoista sävyistä ja samoista kukkakuvioista. Ripustusmateriaaliksi kurssilla vinkattiin siima, mutta tämän taidan ripustaa ketjulla, jonka toivoisin kovasti tasapainoittavan turhan tyhjäksi jäänyttä yläreunaa.

Kurssin päätteeksi jäi vajaa puoli tuntia aikaa, jonka hyödynsin sydän -ikkunakoristeeseen. Aikomuksena oli sommitella siihen enemmänkin noita eri punaisen sävyisiä lasinpalasia, mutta se olikin yllättävän hidasta, sillä jokainen piti putsata ja liimata yksitellen.

Tässä vielä molemmat lautaset päältä päin, jolloin kuviot näkyvät paremmin. Bloggeri fiksasi lautaset suunnilleen saman kokoisiksi, mutta oikeasti tuo ensimmäinen on noin 24 ja toinen noin 19 senttiä halkaisijaltaan.

Kaikki lasit ovat Artistaa, ideat ja sommittelut omia.

Kotoisan värinen halkovakka

Tällainen jäi vielä viime vuodelta esittelemättä (samoin kyllä lasinsulatuskurssin viimeiset työt, niitä en ole vielä edes kuvannut). Halkovakka uusissa väreissä:

Ostin torilta puhtaan vaalean pärekorin halkoja varten. Se loisti vaaleudellaan tummaa takkaa ja lattiaa vasten. Löysin kellarin kätköistä hiukan sävytettyä puutarhakalusteiden suojaöljyä ja sillä loin vakalle uuden sointuvamman sävyn.

Ekalla kerralla öljyn levittämiseen käytin ikivanhaa keittiön pyyhettä, mutta sillä ei päässyt ihan kaikkiin pienimpiin rakoihin. Nyt olen saanut jo pensselinkin ostettua, joten voisin joskus joutessani vetää toisen kerroksen päälle.