Olen joskus aloitellut raidallista alpakkapaitaa. Helmaan suunnittelin pykäkäännöksen ja raidat sommitelin mahdollisimman epäsäännöllisen levollisesti, jos nyt näin voi sanoa. Olkasaumat yhdistin sovittamisen helpottamiseksi ja hihatkin voidaan laskea aloitettujen sarjaan. Mutta siihen se jäi. Neule hukkui muiden keskeneräisten joukoon varastoon. Nyt voidaan kuitenkin siirtyä puhumaan raitapaitaprojektista menneessä aikamuodosta. Ehei, ei siitä valmista tullut, mutta projektin olemisesta tuli oli. Motivaatio loppui, alpakka marinoitui ja likipitäen unohtui. Ajan myötä raitapaita muuttui kuitenkin uudeksi visioksi - kädentaitojen evoluutiota.
Kuinkas tämä tapahtui?
Bongasin netissä Wool Eater filtin ja se innosti heti. Ihan heti. Syttyi suorastaan palo. Langat löytyi helposti, eikä yhtään haitannut että samassa kassissa värikkäiden alpakkalankojen kanssa oli puolivalmis raitapaita - näistä tulisi oivallinen filtti ja pussissa sattui olemaan sopivasti värivaihtoehtoja väriä vaativalle ohjeelle.Virkkuukoukun löytäminen olikin sitten astetta haastavampaa, varastoa piti penkoa ankarasti, mutta löysin kuin löysinkin yhden kolmipuolosen, sai luvan kelvata (syytän paloa), vaikka olikin vähän reilun kokoinen. Tavanomaiseen palotapaan työ lähti etenemään välittömästi ilman mallitilkun tekoa ja onnekseni ohje oli selkeän luettava, ei suurempia purkamisia.
Pitkästä aikaa koukutin ihan suurella nautinnolla, löysin palasen aikaisempaa kädentaitojen intohimoa, joka on ollut kotvasen kadoksissa. Ihanaa. Mutta sitten loppui ensimmäinen väri, ainakin melkein. Siis kerältä se loppui, mutta onhan tuossa tuo raitapaidan runko. Tässä vaiheessa fakta on se, ettei langasta tule sekä raitapaitaa, että filttiä, ja luonnollisesti palon siivittämällä innolla uusi työ voittaa vanhan kuusnolla ja raitapaita lähti purkautumaan raita kerrallaan. Nyt voi villansyöjäfiltin teko jatkua hetkellisestä lankapulasta huolimatta.
Tavoite on yhä sama, lämmintä päälle kylmään talveen, mutta toivottavasti projektin evoluution on tässä ja saan sen filttinä valmiiksi, ettei tartteis esim. neuletakiksi enää vaihtaa. Onneksi tekeminenkin on nautinto!
