Lehmushuivi - rohdinpellava

Lehmushuivi - rohdinpellava
Originally uploaded by Arteeni

Sain huivin viime viikolla irti puikoilta. Mietin ja pohdin sen värjäämistä jollain luonnonmenetelmällä, mutta päädyin kuitenkin jättämään sen ennalleen. Materiaalissa on kuitenkin niin hyvä luonnonkuidun tuntu, vaikka pellava onkin täysvalkaistua ja on sitä kautta hiukan menettänyt koskemattomuuttaan. Valkoinen tekee huivista kuitenkin niin viattoman ja raikkaan, että olkoot noin.

Malli on siis Lehmus,
puikot saatto olla 2,5 tai ehkä ennemminkin 3 mm (Knitpick pyöröt)
Materiaali Rohdinpellava.
Kuvista kunnia kuuluu kummitädilleni, kiitos!

Metallin viemää

Hyvä ystäväni vinkkasi minulle Järvenpään opistolla olevasta taontakurssista. Osallistumista ei tarvinnut kahta sekuntia kauempaa miettiä, sillä olin katsellut vastaavia kursseja aikaisemminkin, ja myöhästynyt ilmoittautumisesta. Tuolla kurssilla oli vielä tilaa ja kaverini mukaan kurssi on parhaasta päästä mitä vain olla voi. Ensimmäinen pätkä oli viime viikonloppuna ja seuraava pätkä tulevana. Yhteensä neljä ja puoli päivää erilaisten metallin käsittely keinojen harjoittelua hyvässä ohjauksessa loistavien työkalujen keskellä.

Hedelmäkulho

Harjoittelutyön tein vahvahkosta kuparilevystä, naputtelin sen taltalla lehden malliseksi ja taoin kylmätaontamenetelmällä ensin lehtiruodit ja sitten kulhon muodon. Kylmämenetelmässä metalli hehkutetaan ensin punahehkuiseksi, jäähdytetään ja sitten taotaan erilaisilla työkaluilla niin kauan kuin työ pysyy muokattavissa. Sitten hehkutus tehdään uudelleen ja taotaan taas niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Uskomatonta, mitä kaikkea sitä pystyy tekemäänkin! Muokata nyt suorasta sileästä metallista jotain sellaista, minkä itse visualisoi omassa päässään. Siinä sitä on jo jotain. Noh, onhan toki lankakerän muuttamisessa huiviksikin sitä jotain, tässä vaan materiaali poikkeaa niin paljon mistään aiemmin käyttämästäni, että olen vieläkin ihan täpinöissäni.


Kulhon mitat on 21,5 cm x 41,5 cm, painoa on 845 g, Kuparin paksuutta en muista enää. Työ on patinoitu kemikaaleilla ja viimeistelty mehiläisvahalla. Olen sangen tyytyväinen ensimmäiseen harjoitustyöhöni. Odotan innolla kurssin toista puoliskoa!

Jälkikirjoitus. Totuus tulee lapsen suusta. Pienempi ihasteli tovin lehteä ja tuumasi sitten ettei lehdet ole tuollaisia. Ne ei ole tuon värisiä ja tuo juttu ei ole tuollai reunassa. Niin. Mitäpä siihen sitten lisäämään!

Pitkästä aikaa Lehmusta...

Syyssateet, takka, sohva ja kudin...

Olen jo niin unohtanut koko bloggailun, että vaikka sain pitkästä aikaa uuden työn puikoille, en vaan ole saanut laitettua tänne mitään kuvallista todistusaineistoa... ennen kuin nyt. Kävin kesällä vieraisilla aivan ihanan uuden tuttavuuden luona ja koska hänen antelaisuudellaan ei ollut mitään rajaa, inspiroiduin aloittamaan uuden neuleen. Jos työstä tulee millään tapaa lahjakelpoinen, niin kohteen tälle huiville ainakin tiedän. Materiaalina on ohut rohdinpellava, valkaistu ja koska uusi tuttavuuteni pitää erityisesti luonnonkuiduista ja luonnollisuudesta, aiheuttaa tuo valkaisu minulle hiukan päänvaivaa. Muuta passelia lankaa ei vaan aloitushetkellä ollut, ja siitä nyt-tuli-inspiraatio-pakko-aloittaa-heti -piirteestäni en ilmeisestikään ole päässyt eroon. Onneksi luonnonmukaisillakin keinoilla tuo valkaistu ominaisuus on mahdollista häivyttää tarvittaessa.

Mallina on entuudestaan tuttu, itselle oma ja turvallinen Lehmus, puikot Knit Picksiä ja vauhti työn etenemisessä hitaanlainen. Mutta eiköhän se tästä hiljalleen...

Niin ja, ekassa kuvassa koreilee jo aikaa sitten valmistamani "lankasuojus" ja käsityöpussi, niitä en ole tainnut blogissani esitelläkään :).

Pikku tauko...

... mutta nyt puikoilla taas!